���ʵ���

Kolmannen vuoden rakennustekniikan opiskelija Fanny Koskinen on aina pitänyt matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Hän halusi löytää opiskelupaikan, jossa nämä teoreettiset aineet voisi yhdistää niiden käytännön sovelluksiin, ja päätti hakea tekniselle alalle. 

”Se, että valitsin Aalto-yliopiston ja rakennustekniikan, oli oikeastaan seurausta käyttämästäni poissulkumenetelmästä”, Koskinen sanoo.

”Välivuoteni aikana aloin kunnolla selvittää eri opiskeluvaihtoehtoja. Lukiossa kerrottiin enimmäkseen lähialueen yliopistoista, mutta olin kuullut muuta kautta, että Aalto on tosi hyvä yliopisto. Ajattelin, että olisi hienoa opiskella Aallossa. Valitsin rakennustekniikan ja päätin, että voin vaihtaa, jos pääaine tuntuu täysin väärältä.  Siltä se ei todellakaan ole tuntunut, vaan olen viihtynyt tosi hyvin. Nyt en edes tiedä, mitä muuta voisin opiskella!”

Vielä lukiossa Paraisilta kotoisin oleva Koskinen ajatteli, että opiskelisi mieluiten lähellä kotia. Välivuoden aikana pois kotoa muuttaminen alkoi kuitenkin tuntua hyvältä vaihtoehdolta. 

”Nyt tuntuu, että muutto Helsinkin on ollut paras tekemistäni päätöksistä. On ollut tosi mukavaa itsenäistyä ja tutustua uusiin ihmisiin.”

Opiskelijaelämää ja työtä 

Etukäteen Fanny Koskista mietitytti, miten suuressa roolissa alkoholi ja juhliminen ovat opiskelijaelämässä. 

”Alkoholi on kyllä osa opiskelijaelämää, mutta aktiivinen mukana olo onnistuu ilmankin”, hän sanoo. 

”On valtavasti monenlaista hauskaa, mihin voi lähteä mukaan: kuoroja, bändejä, eri urheilulajien harrastusporukoita ja paljon alkoholittomia tapahtumia. On yksinkertaisesti todella paljon kivaa tekemistä.”

Koskinen on kesästä lähtien tehnyt oman alansa töitä. Hän lähetti keväällä lukuisia työhakemuksia ja onnistui saamaan mielenkiintoisen kesätyön. Lukuvuoden aikana hän on jatkanut samassa yrityksessä osa-aikaisessa työssä. Työ ja opinnot vievät paljon aikaa, mutta muutakin ehtii tehdä, kun päivänsä organisoi hyvin. Myös työnantajan joustavuus auttaa. 

”Olen töissä NRC Groupissa, joka rakentaa raitioteitä ja junaratoja. Parhaillaan työskentelen Infraohjelma Helsingissä, suuressa infrahankkeessa, jossa suunnittelemme ja rakennamme pikaraitioteitä Helsinkiin”, hän kertoo.

Naisena miesvaltaisella alalla 

Tällä hetkellä Koskinen tekee toimistolla määrälaskentaa ja aikatauluttamista Infraohjelma Helsinkiä varten. Kesätyökokemus pienellä rakennustyömaalla oli hänen mielestään hyödyllinen ainakin kahdella tavalla. 

”Siirsimme vesiputken, jotta saimme tilaa muun muassa sähkökaapeleille, ja opin projektissa, miten asiat käytännössä toimivat pienellä työmaalla. Lisäksi sain hyvää kokemusta siitä, millaista on olla ainoa nuori nainen miesvaltaisella työpaikalla. Kaikki meni hyvin, mutta paksunahkaisuudesta oli kyllä hyötyä”, hän sanoo. 

Koskinen ei ole joutunut hankaliin tilanteisiin, mutta on huomannut, että miesvaltaisilla työpaikoilla voi olla erilainen ilmapiiri. 

”Työpaikoilla on nykyään tarkat pelisäännöt ja järjestelmät, joiden kautta epäkohdista voi ilmoittaa. On vain ollut mielenkiintoista havaita, että miesvaltaisilla työpaikoilla on usein omanlaisensa, hieman rennompi kulttuuri.”

Miesvaltaisuudesta huolimatta Koskinen suosittelee alaansa kaikille. 

”Voin lämpimästi suositella alaani! Ja vaikka aluksi yllätyin positiivisesti siitä, että koulutusohjelmassani oli jo niin paljon naisia, toivoisin silti, että heitä olisi vielä enemmän.”

Suomen kielen taito huoletti turhaan 

Hapuileva suomen kielen taito melkein esti ruotsinkielistä Koskista hakemasta Aaltoon, ja opiskelupaikan hakeminen Ruotsista kävi mielessä. Vielä kesällä ennen opintojen alkua suomen kielellä pärjääminen jännitti, mutta nyt nämä huolet tuntuvat täysin turhilta.

”Neuvoni numero yksi on, ettei suomen kielen käyttämistä kannata pelätä. Tämän neuvon olisin itsekin halunnut kuulla”, Koskinen sanoo.

”Täysin ruotsinkielisille suomeksi opiskelu voi alussa tuntua hiukan raskaalta, mutta siihen pääsee aika nopeasti sisään. Ensimmäiset matematiikan kurssit olivat kokonaan ruotsiksi, ja vaikka paljon opiskellaan myös suomeksi, materiaalit ovat usein englanniksi. Suomenkielisen materiaalin kääntäminen netissä on myös helppoa, jos kaikkea ei ymmärrä.” 

Ensimmäisen vuoden isojen peruskurssien jälkeen Koskinen saattoi pienemmillä kursseilla olla ainoa ruotsinkielinen opiskelija. Silloin taas hiukan jännitti, mutta hän motivoi itseään ajatuksella, että on parempi oppia suomea opiskeluaikana kuin lähteä työelämään ilman suomen kielen taitoa. 

”Kannattaa mieluummin repäistä laastari irti nyt,” hän kannustaa. 

”Ja jos voisin puhua nuoremmalle itselleni, sanoisin: ‘don’t worry, suomi ei tule olemaan ongelma’.”

Teknologföreningen - kampuksen ruotsinkielinen tila 

Kuten moni muukin ruotsinkielinen opiskelija, myös Koskinen koki itsensä tervetulleeksi Aaltoon paljolti Aallon ruotsinkielisten opiskelijoiden järjestön Teknologföreningenin (TF) ansiosta. 

”Orientaatioviikolla pääsee osaksi uusien opiskelijoiden fuksiryhmää, ja on myös helppo lähteä mukaan kiltojen toimintaan. Aika nopeasti löysin myös TF:n, josta on tullut minulle todella tärkeä”, hän kertoo.

”Tuntuu kivalta, että kampuksella on yksi täysin ruotsinkielinen tila, ja TF:ssä on todella mukava yhteisö.”

Iso osa Fanny Koskisen vapaa-ajasta kuluu Teknologföreningenin toiminnassa. Tällä hetkellä hän on vuosijuhlavastaava ja on kiireinen maaliskuussa järjestettävän vuosijuhlan valmisteluissa. Lisäksi hän on mukana parissa toimikunnassa. 

”Fuksivuoden jälkeen lähdin aika nopeasti mukaan tapahtumien järjestämisen. Olen ollut myös auttanut ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoille suunnatun Högskoledagen-päivän järjestelyissä, ja se on ollut tosi mukavaa vapaaehtoistyötä.”

Fanny Koskisen terveiset erityisesti nuorille naisille ja ruotsinkielisille, jotka miettivät opintojensa suuntaa, ovat selkeät: 

”Voin lämpimästi suositella rakennustekniikkaa ja muita teknisiä koulutusohjelmia kaikille, joita kiinnostavat luonnontieteet ja niiden soveltaminen. Ruotsinkielisille hakijoille haluan puolestaan sanoa: älkää olko huolissanne, vaan hakekaa Aaltoon.”