ʵ

Uutiset

Tohtoriopinnot antavat erinomaiset valmiudet työelämään

Kysyimme tohtoriopinnoista opiskelijalta, tekniikan tohtorilta ja yrityksen edustajalta, miksi he suosittelevat tohtoriopintoja – katso video.
Doctoral hats / Aalto University

Tutkimustyö ei ole yksinäistä, vaikka tohtoriopiskelija Aini Putkonen aluksi näin luulikin. Hänet on yllättänyt tohtoriopintojen monipuolisuus ja se, että tutkimustyö ei todellakaan ole yksinäistä vaan yhteistyötä tehdään alusta asti alan suomalaisten ja kansainvälisten huippuosaajien kanssa.

”Tohtoriopintojen monipuolisuus yllätti. Minä esimerkiksi koodaan, kirjoitan, luen ja opetan tohtoriopintojen aikana. Nämä kaikki ovat tärkeitä taitoja työelämässä, vaikka ei lopulta haluaisikaan jäädä akateemiselle uralle”, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta tutkiva Putkonen pohtii.

Tohtoriopinnot ovat investointi tulevaisuuteen ja antavat hyvät valmiudet työelämään. ABB:n teknologiajohtaja Matti Kauhanen tietää, mistä puhuu, sillä automaation ja robotiikan alalla arvostetaan osaamista.

”Suomessa tohtoreiden työllistyminen on erinomaista ja yritykset tarvitsevat tohtoreita. Tohtoreilla on syvä osaaminen tietystä aiheesta ja he pystyvät uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, kun he saavat yrityksen työkalut käyttöönsä”, Kauhanen toteaa.

”Yleisesti ottaen tohtoriopinnot antavat monenlaisia valmiuksia, joita arvostetaan yrityksissä. Sivistys ja oppi kulkevat aina mukana, vaikka mitä tulisi”, Okmeticin teknologiapäällikkö Päivi Sievilä jatkaa.

Hän työskentelee puolijohdeteollisuudessa Okmeticilla, joka on yksi maailman johtavista piikiekkovalmistajista. Sievilä teki väitöskirjansa mikro- ja nanotekniikan alalta aiheenaan piiantureiden valmistustekniikat ja kokee hyötyneensä syvällisestä oman alan ymmärryksestä nykyisessä työssään.

”Parasta tohtoriopinnoissani oli tutkimusryhmä ja sen loistava yhteishenki sekä verkostot, joihin pääsi mukaan esimerkiksi konferenssimatkoilla. Oma ja kollegojen väitökset olivat aina kohokohtia, joita on kiva muistella edelleen”.

Aini Putkosen matka tekniikan tohtoriopintojen pariin on ollut monialainen alkaen taloustieteen opinnoista.

”Eniten tykkään tekniikan tohtoriopinnoissani siitä, että saan täysin keskittyä aiheeseen, joka kiinnostaa tosi paljon. Kannustankin rohkeasti menemään kursseille, jotka ei suoraan liittyisikään omaan alaan, koska niistä voi löytää aina uusia kiinnostavia asioita”, hän sanoo.

Sähkötekniikan korkeakoulun tohtorit tyytyväisiä tutkintoonsa

”Tohtoriopinnoista saadun palautteen perusteella Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistuneet tekniikan tohtorit ovat erittäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja kokevat siitä olleen hyötyä työurallaan”, tohtoriopintojen suunnittelija Emma Holmlund toteaa.

”Sanoisin, että jos tieteellinen tutkimus kiinnostaa edes vähän, tohtoriopintoja kannattaa harkita. Tohtoriksi opiskelu ei aina ole helppoa, mutta se on kivaa ja voi muuttaa elämääsi ja urapolkuasi. Tohtorikoulutus ei tarkoita vain neljän vuoden lisäopintoja vaan on investointi omaan tulevaisuuteen”, tutkimuksen varadekaani Vesa Välimäki Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta jatkaa.

Tutustu tohtoriopintoihin Sähkötekniikan korkeakoulussa
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

""
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!
Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Lähikuva sateenkaaren sävyisestä öljykalvosta samean likaisen veden pinnalla
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin kesäkoulussa Ranskan Alpeilla

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin asiantuntijaluentojen, käytännön työpajojen ja kansainvälisen yhteistyön kautta – valituille opiskelijoille tarjotaan rahoitus matkakuluihin ja majoitukseen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.