���ʵ���

Aalto-yliopiston mentorointiohjelmassa opiskelijat kohtaavat työelämässä toimivia ja usein pitkän työuran tehneitä alumneja urasuunnittelun ja itsensä kehittämisen merkeissä. Kyse on molemminpuolisesta hyödystä ja oppimisesta. Ohjelma tuo vuosittain yhteen yli neljäsataa suomalaista ja ulkomaalaista opiskelijaa ja alumnia Suomessa ja ulkomailla.

Pyysimme viimeisimpään mentorointiohjelmaan osallistuneita mentori Inka Vettenrantaa ja opiskelija Marek Hudečekiä kertomaan omista kokemuksistaan mentoroinnista. He eivät olleet toistensa mentorointipareina, mutta jakavat tässä jutussa vinkkinsä hyvän mentorointisuhteen rakentamiseen.

Tapaamisia joustavasti

Aalto-yliopiston mentorointiohjelma on noin puoli vuotta kestävä ohjelma, joka käynnistyy tammikuussa ja päättyy kesäkuussa. Mentorointiohjelman ydin on mentorin ja aktorin väliset mentorointitapaamiset.

Suosituksena on, että mentorointiparit tapaisivat noin kerran kuussa tunnin, parin tapaamisissa. Mentorointiparit saavat itsenäisesti päättää, missä ja milloin tapaavat ja pidetäänkö tapaamiset lähi- vai etätapaamisina. “Itse olin mukana mentorina nyt ensimmäistä kertaa. Aluksi ajattelin, että mentoroinnin sovittaminen omiin aikatauluihin olisi ollut monimutkaista, mutta päinvastoin – koko prosessi oli sujuva ja ohjelma oli hyvin toteutettu työssäkäyvän mentorin näkökulmasta, kun aikataulu oli varsin vapaasti sovittavissa mentoroitavan kanssa”, kertoo Inka Vettenranta, Anoralla viestintäjohtajana toimiva Kauppakorkeakoulun alumni.

Myös Kauppakorkeakoulun markkinoinnin maisteriopiskelija Marek Hudeček osallistui ohjelmaan ensimmäistä kertaa, aktorin roolissa. Hän on samaa mieltä Vettenrannan kanssa ja kertoo ohjelman olleen hyvin sovellettavissa: ”Alkuun oletin mentoroinnin olevan tarkasti rajattu prosessi alku- ja lopetuspäivämäärillä. Sitten oivalsin, että mentorointiohjelma onkin tärkeä osa itsensä löytämisen prosessia ja on ennemminkin abstrakti ja rajoiltaan häilyväinen.”

"Yksi mentori kiinnittikin huomioni, sillä hänellä oli natiivitason englannin kielen taito, minkä lisäksi hänellä oli todella laaja akateeminen ja yritysmaailman osaaminen kansainvälisen liiketoiminnan parista. Hän oli jo eläköitynyt, mikä oli mielestäni hyvä asia, sillä oletin hänellä tällöin olevan enemmän aikaa mentorointiin. Ajattelin myös, että ehkä hän olisi jo hieman irtautunut päivittäisistä käytännön asioista, joita nykypäivän työelämässä kohtaa – asioista, jotka saattavat estää nuorempia mentoreita paneutumasta opiskelijan kokemiin olemassaolon kysymyksiin tai elämän suurten linjojen pohdintaan silloin, kun tämä vielä etsii identiteettiään tai suuntaa elämälleen. Lopulta yhteytemme syntyi todella hyvin ja saimme jäsenneltyä tapaamiset tavalla, joka sopi meille molemmille.”

”Kiitollinen kokemuksesta”

Mentorina toiminut Vettenranta kertoo omasta kokemuksestaan mentorointiohjelmasta: “Kaikin puolin erittäin positiivinen kokemus, mistä saan kiittää ennen kaikkea minut mentorikseen valinnutta aktoria ja hänen erinomaista proaktiivisuutta. Myös Aallon tarjoamat työkalut (mm. keskustelurunko ja vinkit tapaamisiin) tekivät mentoroinnissa vauhtiin pääsemisestä helppoa.” 

Sekä Vettenrannan että Hudečekin kokemuksista korostuu mentoroinnin tarjoama tuki työelämään siirtymiseen sekä oman uran suunnitteluun. Vettenranta kertookin alun perin kiinnostuneensa mentoroinnista, koska se sisälsi mahdollisuuden päästä tukemaan opintojaan viimeistelevien aaltolaisten matkaa kohti työelämää. ”Mentoroinnin kohokohta oli ehdottomasti se, kun sai olla mukana mentoroitavan tavoitteiden saavuttamisessa. Opinnoista työelämään siirtyminen on jännittävä ja etenkin juuri nyt myös haastava muutos, joten oli palkitsevaa olla tässä tukena”, hän kertoo.

“Mentoroinnin alussa en tiennyt yhtään, mihin suuntaan halusin lähteä. Lopussa olin varma, että lähtisin tavoittelemaan akateemista uraa. Nyt, useampi kuukausi ohjelman päättymisen jälkeen koen, ettei tuo ehkä ole se oikea tai ainoa suunta eteenpäin. Joka tapauksessa koen tuntevani itseni ja ammatilliset mahdollisuuteni paremmin ja olen kiitollinen saamastani kokemuksesta. Olen erityisen kiitollinen mentorilleni Gerardille hänen antamastaan ajasta tapaamisiimme. Hänen mielipiteensä ja konkreettiset neuvot antoivat minulle varmuutta ajatella tulevaisuuden mahdollisuuksia laajemmin”, Hudeček sanoo.

”Vähän menetettävää ja paljon voitettavaa”

Molemmat haastatellut olivat tyytyväisiä mentorointiohjelmaan ja suosittelevat sitä myös muille. ”Anna mentoroinnille mahdollisuus. Se on ainutlaatuinen tilaisuus, jossa on vähän menetettävää ja paljon voitettavaa. Uskalla lähestyä mentoreita, jotka eivät välttämättä työskentele juuri samalla alalla kuin mitä opiskelet. Pysy avoimena”, Hudeček kiteyttää.

Vettenranta kannustaa opiskelijoita tarttumaan mahdollisuuteen hyödyntää alumnien osaamista ja saada lisätukea: ”Keskusteluissa mentorin kanssa kuulee, millaista työskentely omalla tulevalla tai haavealalla ihan oikeasti on, ja saa ainakin yhden uuden kontaktin, mistä on aina hyötyä. Jos mentorointiin innostuu lähtemään, kannustan miettimään etukäteen, mitä mentoroinnilta konkreettisesti haluaa – näin voit varmistua, että odotukset myös täyttyvät!”

Alumneille Vettenranta haluaa korostaa, että mentorointi tarjoaa mahtavan tilaisuuden pysähtyä pohtimaan omaa osaamista ja työelämän realiteetteja: ”Työelämässä tuppaa etenemään vähän laput silmillä. Itse sain paljon ajatuksia muun muassa omaan esihenkilötyöskentelyyn. Samalla pääsee rakentamaan verkostoja fiksujen tulevien ammattilaisten kanssa. Lähtekää siis mentoreiksi!”

Kiinnostaako mentorointiohjelma?

Voit hakea vuoden 2026 mentorointiohjelmaan marraskuussa 2025. Mentorit ilmoittautuvat 3.–14.11. ja opiskelijat voivat lähettää mentorointipyyntöjä 24.–30.11. Lue lisää mentorointiohjelman sivulta.