Tunnontuskia, huolta ja itsetutkiskelua – videopelaaminen synnyttää yllättäviäkin tunteita
Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan Julia Ayumi Boppin tuore väitöstutkimus paljastaa, että videopelit herättävät pelaajissa monenlaisia tunteita – myös sellaisia, joita ei tutkimuksissa ole yleisesti yhdistetty esimerkiksi musiikin kuunteluun tai elokuvien katseluun.
Syy tähän löytyy vuorovaikutuksellisuudesta. Koska pelaaja pystyy vaikuttamaan tarinan kulkuun ja ohjaamansa hahmon toimintaan, hän voi tuntea pelatessaan esimerkiksi voimakkaita tunnontuskia ja vastuuta. Vuorovaikutuksellisuus vaikuttaa tunnekokemuksiin etenkin, jos pelaaja joutuu tekemään vaikeita päätöksiä tai päätösvalta otetaan häneltä pois. Pelaajat nauttivat tunnekokemuksista ja arvostavat niitä, vaikka tunteet eivät läheskään aina ole myönteisiä.
Pelaaminen voi myös saada pelaajan pohtimaan itseään, elämäänsä ja esimerkiksi sosiokulttuurisia ongelmia, väitöstutkimus osoittaa.
”Siinä mielessä pelien herättämät tunteet vaikuttavat olevan ainakin tiettyyn pisteeseen saakka samanlaisia kuin perinteisempien medioiden herättämät tunteet”, Julia Ayumi Bopp sanoo.
Innostusta ja huolta
Bopp havaitsi tutkimuksessaan, että pelaajat kiintyvät hahmoihin monin eri tavoin ja hahmot herättävät monenlaisia tunteita. Vahva hahmo voi synnyttää innostusta, haavoittuvainen taas esimerkiksi huolta. Bopp palkittiin emotionaalista kiintymystä selvittäneestä tutkimuksestaan kunniamaininnalla alalla arvostetussa CHI Play -konferenssissa vuonna 2019.
Pelaamisen synnyttämiä tunnekokemuksia pidettiin pitkään melko pinnallisina. Nyt saadut tutkimustulokset tukevat monien pelaajien arkikokemusta: videopelit herättävät monenlaisia tunteita ja niitä voi siinä mielessä verrata muihin taidemuotoihin.
Bopp sanoo huomanneensa, että pelaajat keskustelevat pelien herättämistä tunteista mielellään esimerkiksi netin keskustelupalstoilla. Tutkimuksen aikana monet osallistujat kertoivat hänelle nauttineensa siitä, että saivat jakaa peleihin liittyviä tunnekokemuksiaan.
”Pelikehittäjille uskon tulosten antavan suuntaa ja ajattelemisen aihetta. Jos pelikehittäjä haluaa esimerkiksi tietyn hahmon herättävän pelaajassa huolta, hahmosta kannattaa kehittää haavoittuvainen mutta kuitenkin pelaajan näkökulmasta hyödyllinen", Bopp sanoo.
Boppin väitöskirja koostuu viidestä tutkimusartikkelista, joiden materiaalin hän kokosi kyselytutkimusten ja haastatteluiden avulla. Hän väittelee Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa 4. joulukuuta 2020.
äپdz:
Julia Ayumi Bopp
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
julia.bopp@aalto.fi
Lue lisää uutisia
ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä
ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?
Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa
Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.