ʵ

Uutiset

Tuore väitös tutkii groteskin kuvaston vaikutusta

Miksi groteskit kuvat, ruumiit ja väkivalta vetävät ihmisiä puoleensa? Mitä vaikutuksia groteskilla kuvastolla on kulttuuriimme?

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Henriikka Huunan-Seppälä selvittää väitöstutkimuksessaan, miten groteskit kuvat muovaavat suhtautumistamme erilaisuuteen.

Nykyinen mediakulttuuri on tulvillaan groteskeja hirviöitä, vampyyreitä ja hahmoja, joiden syvempi merkitys jää huomiotta kuvien fiktiivisen, mielikuvituksellisen luonteen vuoksi. Groteskia kuvastoa ovat myös karikatyyriset ja vahvasti ihanteista poikkeavat ruumiit sekä ylenpalttinen väkivalta.

”Groteskissa kuvastossa heijastuvat erityisesti ruumiillisuuteen ja kauneusihanteisiin liittyvät arvostukset, mutta myös laajemmin sukupuoli- ja identiteettikysymykset. Groteski määrittelee sitä, mitä pidetään normaalina tai epänormaalina, haluttavana tai halveksittavana”, kertoo Huunan-Seppälä. Hänen väitöskirjansa "Unfolding the Unexpressed: The Grotesque, Norms and Repressions" tarkistettiin Aalto-yliopistossa 14. joulukuuta.

Tutkimuskohteena klassikkoelokuvia

Groteskin teho perustuu siihen, että se tarjoaa väylän kulttuuristen myyttien, arkkityyppien ja kollektiivisen alitajunnan alueelle. Groteskin lumo pohjautuu sen kykyyn vietellä, työntää luotaan ja sotkea kategorioiden rajoja. Näin groteski voi tehdä oudosta haluttavaa, ja kauniista outoa.

Väitöstutkimus osoittaa, kuinka groteski kuvasto kytkeytyy tietoisiin ja tiedostamattomiin ajatusmalleihimme, pelkoihimme ja fantasioihimme. Tutkimus havainnollistaa, kuinka groteskia voidaan käyttää vaikuttavana visuaalisen viestinnän välineenä.

Huunan-Seppälä lähestyy tutkimuksessaan aihetta seitsemän klassikkoelokuvan kautta: Pink Flamingos, AntichristAlien: ResurrectionFight ClubKill BillSatyricon ja The Cook, the Thief, His Wife & Her Lover. Elokuvissa huomion kohteena ovat niljakkaat hirviöt ja ihmis-eläin-hybridit, sairaat mielet ja runnellut ruumiit, saasta ja rivoudet sekä sadistinen terrori ja masokistinen nautinto. Paljastaakseen kuvien vaikeasti tavoitettavia merkityksiä tutkimus tukeutuu psykoanalyyttiseen teoriaan, feministiseen teoriaan, semiotiikkaan ja estetiikkaan.

Vastaväittäjänä toimi PhD professori Noël Carroll, City University of New Yorkista ja kustoksena lehtori Max Ryynänen Aalto-yliopistosta.

äپٴᲹ:

Henriikka Huunan-Seppälä, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 050 3557901, henriikka.huunan-seppala@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.