ʵ

Uutiset

Tutkijat kutistivat eleitä tunnistavan teknologian sormenpään kokoon - älyhanska toimii ilman nettiyhteyttäkin

Uudenlainen eleitä tunnistava tekoälyteknologia vaatii niin vähän resursseja, että se toimii paikallisesti esimerkiksi älyvaatteissa. ۳ٱ𾱲ٲössä HitSeed-yrityksen kanssa kehitettyä tekniikkaa voidaan käyttää niin teollisuudessa kuin terveydenhuollossa.
A person with AR glasses and a smart glove compiling a demo set
Antureilla varustettujen älyhanskojen avulla työntekijä voi olla reaaliaikaisesti vuorovaikutuksessa lisätyn todellisuuden sovellukseen, joka voi antaa visuaalisia ja tuntoaistiin perustuvia ohjeita. Kuva: Mariela Urra Schiaffino

Lisätyn todellisuuden sovellusten ja puettavan elektroniikan käyttö lisääntyy teollisuudessa jatkuvasti: älylasit voivat näyttää työntekijälle ohjeet monimutkaisen laitteen kokoamiseen tai auttaa löytämään huoltoa tarvitsevat osat. Älyhanskat ja muut antureihin perustuvat älykkäät tekstiilit voivat muuttaa käyttäjän liikkeet virtuaalimaailman vastineiksi ja opastaa työntekijää kädestä pitäen.

Älyhanskan täytyy pystyä tunnistamaan tarkasti käden liikkeitä ja puristusvoimaa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yhteistyössä älykkääseen anturiteknologiaan erikoistuneen Hitseed-yrityksen kanssa eleitä tunnistavaa teknologiaa, jota voidaan käyttää jopa sormenpään kokoisissa mikrotietokoneissa. Eleentunnistukseen käytetään usein ihmisaivojen toimintaa jäljitteleviä koneoppimismenetelmiä, syväoppivia neuroverkkoja, jotka vaativat paljon laskentatehoa.

”Tavallisesti hanskojen keräämä anturidata täytyy lähettää verkon yli tietokoneelle, joka käsittelee dataa ja lähettää tiedon takaisin. Kehittämämme syväoppivat eleentunnistusalgoritmit ovat niin kevyitä, että ne pystyvät samaan paikallisesti esimerkiksi älyhanskan sulautetussa järjestelmässä”, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston professori Yu Xiao, joka johtaa älykkääseen puettavaan teknologiaan erikoistunutta tutkimusryhmää.

Kun älyhanska voi tunnistaa eleet paikallisesti, laitteita voidaan käyttää myös ilman internetyhteyttä tai ulkoista tietokonetta. Tieto voidaan siirtää mikrotietokoneelta esimerkiksi älylaitteisiin Bluetooth-yhteyden avulla.

"Voimme soveltaa kehitettyä tekniikkaa monenlaisiin mittauksiin, kuten liikkeiden kehityksen seuraamiseen fysioterapiassa tai koneiden tilan seurantaan tärinän tai äänen spektrin perusteella", sanoo teknologiajohtaja Pertti Kasanen HitSeedistä.

”Älykkäillä sensoreilla ja lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovelluksilla on loputtomasti mahdollisuuksia teollisuudessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa”, Xiao sanoo.

Tutkijat yhdistivät Aalto-yliopistossa kehitettyyn älyhanskan prototyyppiin HitSeedin sormenpään kokoisen Sensor Computer -tietokoneen. Eleentunnistukseen käytettiin konvoluutiohermoverkkoja (CNN), joita käytetään usein kuvien luokittelussa. Seuraavassa vaiheessa järjestelmää laajennetaan tukemaan lyhytaikaista muistia (LSTM), jota käytetään pitkien datasekvenssien kuten puheen ja videon käsittelyssä.

Tutkimusprojekti sai viime vuonna 100 000 euron siemenrahoituksen Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelman -hankkeesta, joka tukee tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä yhteiskuntaa muuttavien teknologioiden kehittämiseksi. Seuraavaksi tutkijoiden tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita teknologian kaupallistamiseen tähtäävään tutkimukseen.

(pdf).

äپٴᲹ

Professor Yu Xiao
Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
yu.xiao@aalto.fi

Pertti Kasanen
Partner, CTO/HitSeed Oy
pertti.kasanen@hitseed.com

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.