ʵ

Uutiset

Tutkijat suunnittelivat Korkeasaaren valkopääsakeille ääniä ja musiikkia soittavan laatikon

Apinat pitivät liikenteen äänistä selvästi enemmän kuin sateen ropinasta, musiikista tai hiljaisuudesta. Äänten hyödyntäminen voi olla tulevaisuuden keino tarjota virikkeitä eläintarhojen eläimille ja lisätä niiden hyvinvointia.
Two white-face sakis sitting on a tree branch and grooming in Korkeasaari Zoo
Aalto-yliopiston tutkijat suunnittelivat ääniä ja musiikkia soittavan laitteen Korkeasaaren valkopääsakeille. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

Ääniteknologia on lupaava keino parantaa eläintarhoissa asuvien eläinten hyvinvointia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston yhdessä Korkeasaaren eläintarhan kanssa tekemästä tutkimuksesta, jossa seurattiin seitsemän valkopääsaki-apinan käyttäytymistä erilaisia ääniä soittavan laitteen kanssa. Tutkimustulokset julkaistiin juuri Animals-tiedelehdessä.

Aalto-yliopiston eläimen ja koneen vuorovaikutukseen erikoistuneet tutkijat suunnittelivat ja rakensivat pienille apinoille laatikon, joka sijoitettiin niiden omalle asuinalueelle Korkeasaaren Amazonia-talossa. Apinat pystyivät itse käynnistämään laitteen; ne saivat siis päättää, halusivatko ne kuunnella tiettyjä ääniä ja olla mieluummin hiljaisuudessa.

Kun saki käveli laatikon sisään, ääninauha alkoi soida. Näin apinat oppivat nopeasti, että laitteen sisään meneminen synnytti ääniä tai musiikkia. 

Tutkijat valitsivat soitettavaksi neljä erilaista ääninauhaa. Kädellisten äänimieltymyksistä tiedetään toistaiseksi vähän, joten tutkijat halusivat valita mukaan mahdollisimman erilaisia vaihtoehtoja. Sakeja saalistavien eläinten ääniä ja äkillisiä kovia ääniä ei nauhoilla ollut.

“Vaikka emme mitanneet hyvinvointiin liittyviä asioita, aiemmista tutkimuksista tiedetään, että päätösvallan ja itsenäisyyden antaminen eläimille on yhteydessä niiden hyvinvointiin. Siksi annoimme sakeille järjestelmän, jota ne pystyivät itse lähestymään ja käyttämään sen sijaan, että olisimme vain soittaneet niille musiikkia ja muita ääniä niiden elinympäristössä ja katsoneet, miten se vaikuttaa”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Roosa Piitulainen.

A white-face saki sitting inside the tunnel-shaped device inserted on a tree brach in the Amazonia House of Korkeasaari
Sakeille tarjottiin kahdenlaista laitetta, mutta ne pitivät enemmän puusta ja akryylista rakennetusta tunnelista. Kuva: Roosa Piitulainen / Aalto-yliopisto

Tutkijat seurasivat apinoiden tapaa käyttää laatikkoa usean kuukauden ajan. He huomasivat, että  sakit käyttivät äänijärjestelmää säännöllisesti koko tutkimuksen ajan ja alkoivat ensimmäisten päivien jälkeen myös nukkua ja hoitaa turkkiaan laatikossa.

Tunnelimalli oli suosikki

Korkeasaaren eläintarhan tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman kertoo, että eläintarhoissa eläinten arkea rikastetaan usein tarjoamalla ravintoa eri tavoin. Varsinkin pienille ja lihomiseen taipuvaisille eläimille täytyy kuitenkin tarjota muitakin kuin ruokaan liittyviä virikkeitä. 

“Äänet ovat monelle eläimelle todella tärkeitä niiden keskinäisessä viestinnässä. Sademetsä on täynnä erilaisia ääniä, ja uskomme, että sieltä kotoisin olevat pikkuapinat ovat herkkiä erilaisille äänille. Tämä voisi hyvinkin olla tulevaisuuden tapa virikkeellistää eläintarhaeläinten elämää.”

Sakit saivat valita, kuinka paljon ne kuuntelivat rauhallista tunnelmamusiikkia, vauhdikkaampaa elektronista musiikkia, sateen ropinaa, hiljaisuutta ja liikenteen ääniä. Näistä viimeinen osoittautui selvästi suosituimmaksi.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ilyena Hirskyj-Douglas on työskennellyt pitkään eläinten kanssa ja tietää, että eläimiä tutkiessa on tärkeää pitää mieli avoimena. Sakien suosikkiääni oli kuitenkin hänellekin osittain yllätys.

 “Liikenteen ääni on sakeille tuntematon, eikä se liity niiden tavalliseen arkeen, joten on yllättävää ja  hyvin kiinnostavaa, että ne kiinnostuivat juuri tästä äänestä”, hän sanoo. 

Äänimaiseman lisäksi valkopääsakit pääsivät vaikuttamaan siihen, millainen itse laatikosta tuli. Tutkijat testasivat alussa kahta prototyyppiä, ja rakensivat lopullisen äänilaitteen apinoiden enemmän käyttämästä mallista.

Sakien suosikiksi valikoitui tunnelimainen laatikko, jonka lattia oli valmistettu vanerista ja katto läpinäkyvästä akryylilevystä. Molemmat materiaalit olivat apinoille eläintarhasta entuudestaan tuttuja. Laatikon muodon ja materiaalien ansiosta siihen saatiin myös hyvä akustiikka ilman, että tilaa täytyi kokonaan sulkea. Laatikon muoto ja materiaali sopivat elinympäristöön ja tukivat siten sakien lajityypillistä käyttäymistä. 

Linkki tutkimusartikkeliin:

äپٴᲹ

Ilyena Hirskyj-Douglas (englanniksi)
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
ilyena.hirskyj-douglas@aalto.fi

Roosa Piitulainen
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
roosa.piitulainen@aalto.fi

Kirsi Pynnönen-Oudman
Tutkimuskoordinaattori, Korkeasaaren eläintarha
kirsi.pynnonen@korkeasaari.fi

Tietoa eläinten käyttämisestä tutkimuksessa
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.