Tutkijat toteuttaneet kapeakaistaisen esineiden internet -järjestelmän prototyypin
Sähkötekniikan korkeakoulun tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen tutkijat ovat toteuttaneet menestyksekkäästi NB-IoT-nimisen kapeakaistaisen esineiden internet -järjestelmän prototyypin. Kyseessä on LTE-verkon (Long Term Evolution) kapeakaistainen versio, jolla pyritään kommunikaatiosovelluksiin, jotka ovat tiedonsiirtonopeudeltaan alhaisia ja joiden moduulikohtaiset kustannukset ovat edullisia, akku pitkäkestoinen ja kattavuus laaja. LTE-verkon etuna on se, että verkko on jo käytössä ja NB-IoT-laitteet voivat siirtää dataa operaattorin normaalin LTE-liikenteen sisällä.
Aalto-yliopiston tutkijoiden ohjelmistoradiopohjainen NB-IoT-järjestelmä on yksi ensimmäisistä GSM-kanavien uudelleenkäyttöön soveltuvista toteutuksista. Tässä toteutuksessa on kyse NB-IoT-järjestelmän GSM-kantoaaltotaajuusversion fyysisestä kerroksesta.
NB-IoT-järjestelmän toteuttamisessa käytetään Ubuntu Linux –käyttöjärjestelmää, joka hyödyntää ohjelmistoradiota (SDR). Aalto-yliopiston järjestelmätoteutus mahdollistaa mm. verkon virtualisoinnin.
– Tämä avaa mahdollisuuksia uudenlaisille sovelluksille, joissa kolmannet osapuolet voivat hyödyntää NB-IoT-järjestelmää, esimerkiksi automaatioteollisuuden tuotteissa, sanoo tutkimushankkeen professori Riku Jäntti.
Otaniemen kampuksella on kokeiltu Aalto-NB-IoT-järjestelmällä lämpötila-, kosteus- ja paineantureiden keräämän tiedon siirtymistä anturista tukiasemaan. NB-IoT voidaan ottaa käyttöön vapautuvilla GSM-kantoaaltotaajuuksilla, LTE-taajuuksien suojakaistoilla tai käyttämällä osaa operaattorin LTE-taajuusalueesta. Aalto-yliopisto on kokeillut järjestelmää 630 MHz -kaistalla, mutta se voidaan helposti konfiguroida 900 MHz GSM -kaistalle.
NB-IoT-järjestelmää ollaan parhaillaan standardoimassa kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehittämisen yhteistyöhankkeen (3GPP) puitteissa. Ensimmäiset määritykset viimeistellään kesällä 2016. Tutkijat ovat kehittäneet järjestelmää yhtäaikaisesti 3GPP-standardoimisprosessin etenemisen kanssa.
NB-IoT-järjestelmän toteutus tehtiin osittain Take-5-hankkeita rahoittavien EIT Digital HII-ACTIVE -ohjelman ja Suomen valtion innovaatiorahoituskeskuksen TEKESin tuella.
(youtube.com)
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Riku Jäntti
Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen johtaja, Aalto-yliopisto
riku.jantti@aalto.fi
Katso myös:
(5gtnf.fi)
Lue lisää uutisia
ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä
ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?
Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa
Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.