ʵ

Uutiset

Tutkimus: Hiilijalanjäljen merkitseminen vaikuttaa joukkoruokailijoiden valintoihin – myös merkitsemistavalla on väliä

Saksassa toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että opiskelijaravintolan asiakkaat valitsivat vähäpäästöisempiä aterioita, kun heille kerrottiin eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki. Vaikutus oli suurin, kun hiilijalanjälki kerrottiin liikennevalo-värikoodin ja euromääräisen hinnan yhdistelmänä. Tutkijan mukaan asia kannattaisi huomioida myös Suomessa, missä joukkoruokailu on erityisen suosittua.
Kuvassa näkyy ruokalista, johon eri aterioiden CO2-päästöt on merkitty värikoodilla ja euromääräisrellä hinnalla.
Tutkimuksessa testattiin aterioiden hiilijalanjäljen merkitsemistä eri tavoin. Kuvassa näkyy suurimman vaikutuksen aikaan saanut liikennevalo-värikoodin ja euromääräisen hinnan yhdistelmä. Kuva: Bianca Beyer.

Hiilijalanjälkimerkintä saa opiskelijaruokalan ruokailijat valitsemaan vähäpäästöisempiä aterioita. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja kahden saksalaisen yliopiston tutkimuksesta. Tutkijat kirjasivat ylös müncheniläisessä opiskelijaravintolassa lähes 23 000 ateriaa, ja tulosten perusteella opiskelijaravintolan ruokailijat valitsivat merkittävästi ympäristöystävällisempiä aterioita, kun eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki kerrottiin heille ruoan valintatilanteessa.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy tuotteen koko elinkaaren aikana. Tieto CO2-päästöistä myös vähensi aterioiden hiilijalanjälkeä siitäkin huolimatta, että ruokailijat, joista suurin osa oli opiskelijoita, olivat kyselyssä kertoneet ruoan maun ja ulkonäön olevan heille paljon ympäristöystävällisyyttä tärkeämpi valintaperuste. 

Tutkijat testasivat kymmenen päivää kestäneessä kenttäkokeessaan myös erilaisia hiilijalanjäljen merkintätapoja ja huomasivat, että myös merkintätavalla on väliä. Tehokkaimmaksi paljastui kolmiportaisen liikennevalovärikoodin ja hiilijalanjäljen euromääräisen hinnan yhdistelmä.

Bianca Beyer
”Aterian hiilijalanjäljestä kertominen tutkimuksemme osoittamalla tavalla voisi olla yksi kokeilemisen arvoinen keino”, sanoo laskentatoimen apulaisprofessori Bianca Beyer.

”Kun merkitsimme aterioiden laskennalliset päästöt tarjoilulinjastolle värikoodin ja euromääräisen hinnan yhdistelmänä, opiskelijat valitsivat aterioita, joiden hiilidioksidipäästöt olivat yli yhdeksän prosenttia pienemmät kuin ilman merkintää. Suurin osa päästöjen vähenemisestä oli seurausta lihan ja kalan kulutuksen vähenemisestä”, sanoo laskentatoimen apulaisprofessori Bianca Beyer

Aterioiden hiilijalanjäljet laskettiin saksalaisen KlimaTeller-applikaation avulla, ja niiden euromääräiset hinnat pohjautuivat Saksan ympäristönsuojeluviraston tietoihin, joiden mukaan CO2-tonnin hinta on 199 €. Kohderyhmälle tutussa värikoodimerkinnässä vihreä väri kertoi vähiten ja punainen eniten CO2-päästöjä tuottavan ateriavaihtoehdon.

Vaikutus olisi merkittävä, sillä Suomessa syödään vuosittain miljoonia opiskelija-aterioita 

Suomessa on monista muista maista poiketen vahva joukkoruokailuperinne, ja opiskelijat saavat myös taloudellista tukea aterioihinsa. Kelan ateriatuen piirissä on yli 300 opiskelijaravintolaa. Ennen koronapandemiaa, vuonna 2019, suomalaiset korkeakouluopiskelijat söivät niissä yhteensä noin 14 miljoonaa Kelan tukemaa opiskelija-ateriaa ja vuonna 2022 noin 11 miljoonaa ateriaa.

Apulaisprofessori Bianca Beyerin mukaan saksalaisessa opiskelijaravintolassa saadut tulokset voivat hyvinkin päteä myös Suomessa.

”Uskon että Saksassa saadut tulokset voisivat toistua myös Suomessa ainakin vastaavissa olosuhteissa, eli suuren suomalaisen kaupungin opiskelijaravintolassa, jonka asiakkaille liikennevalovärikoodi on tuttu ja jotka ovat avoimia ilmastonmuutokseen liittyvälle tiedolle”, Beyer sanoo.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kela julkaisivat vuonna 2021 nykyisiin kansallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvan , jonka yhtenä tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Suosituksen mukaan yhä useampi opiskelija haluaa tietää ruokansa alkuperän, ravintosisällön ja hiilijalanjäljen, mutta hiilijalanjäljelle ei toistaiseksi ole kansallisesti eikä kansainvälisesti yhtenäistä laskentatapaa, ja hiilijalanjälkimerkintöjä vasta kehitetään. 

Beyer kannustaa joukkoruokailun järjestäjiä kokeilemaan CO2-merkinnän vaikutusta jo nyt, sillä merkinnän avulla on mahdollista tehdä opiskelijaruokailusta huomattavasti ympäristöystävällisempää. 

”Tuloksemme osoittivat selkeästi, että merkintä sai tutkimamme opiskelijat valitsemaan vähäpäästöisempiä aterioita. Siksi merkintää kannattaisi ainakin kokeilla myös suomalaisissa opiskelijaravintoloissa”, Beyer sanoo. 

Koko väestön päivitetyt ravitsemussuositukset julkaistaan tänä vuonna

Beyerin ja kollegoiden tutkimustulokset ovat ajankohtaisia juuri nyt, sillä koko väestölle suunnatut suomalaiset ravitsemussuositukset . Kansalliset ravitsemussuositukset ovat toimineet pohjana myös korkeakouluopiskelijoiden ravitsemussuosituksissa.

painottavat kestäviä ruokavalintoja, ja on todennäköistä, että ympäristönäkökulma nousee tulevissa suosituksissa esille entistä vahvemmin. Näin tapahtui jo suomalaisten suositusten pohjana toimivissa, kesällä 2023 julkaistuissa . 

. Tulevissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa olisikin erinomainen mahdollisuus vaikuttaa myös joukkoruokailussa tarjottavien aterioiden ympäristövaikutuksiin. Samalla ruokapalveluja rohkaistaisiin kokeilemaan keinoja, joiden avulla asiakkaiden on helppo valita entistä ympäristöystävällisempää ruokaa.

”Aterian hiilijalanjäljestä kertominen tutkimuksemme osoittamalla tavalla voisi olla yksi kokeilemisen arvoinen keino”, Bianca Beyer sanoo.

Tutkimus julkaistiin hiljattain laskentatoimen alan arvostetuimmassa tieteellisessä julkaisussa Journal of Accounting, ja sen toteutti Kauppakorkeakoulun laskentatoimen apulaisprofessori Bianca Beyer yhteistyössä berliiniläisen Humboldt-yliopiston ja müncheniläisen Ludwig-Maximilians-Universität -yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen rahoitti TRR 266 – Accounting for Transparency -tutkimuskeskus. 

Linkki tutkimusjulkaisuun: 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.