ʵ

Uutiset

Tutkimus näyttää, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suomalaisten Nato-keskustelua Twitterissä

Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, miten suomalaiset vasemmistolaisiksi määritellyt keskustelijat lähentyivät Natoon myönteisesti suhtautuvia käyttäjiä Twitterissä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Sen sijaan salaliittoteorioista ja disinformaatiosta ammentavat keskustelijat pysyivät omassa kuplassaan hyökkäyksestä huolimatta.
Illustration of a hand holding a smartphone with a data visualisation of a social bubble behind it.
Kuva: Matti Ahlgren/Aalto-yliopisto.

Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aloitti valtavan mullistuksen eurooppalaisessa turvallisuusarkkitehtuurissa. Suomessa kansalaismielipide muuttui nopeasti tukemaan jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Ennen hyökkäystä Nato-jäsenyyden kannattajien osuus oli noin 20–30 prosenttia, ja näkemykset olivat jakautuneet varsin selkeästi vasemmisto-oikeisto-akselille.

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston uudessa  on nyt selvitetty tätä kansalaismielipiteen depolarisaatiota Twitter-keskusteluissa ennen hyökkäystä ja sen jälkeen. Depolarisaatiolla tutkijat tarkoittavat vastakkaisten yhteiskunnallisten näkemysten lähentymistä. Käyttäjät luokiteltiin ideologisiin leireihin analysoimalla heidän viestiensä sisältöjä sekä sitä, keiden viestejä he jakoivat eteenpäin. 

”Tutkimalla uudelleentwiittausten trendejä, löysimme kolme erillistä käyttäjäryhmää ennen hyökkäystä: Nato-myönteiset, Nato-vastaiset vasemmistolaisiksi määritellyt sekä salaliittoteorioista ammentavat Nato-vastaiset käyttäjät”, kertoo väitöskirjatutkija Yan Xia Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

”Hyökkäyksen jälkeen Nato-vastainen vasemmistolainen ryhmä rikkoi oman uudelleentwiittauskuplansa ja lähentyi Nato-myönteistä ryhmää aiemmista vasemmisto-oikeisto-jakolinjoista huolimatta. Sen sijaan Nato-vastaisen salaliittoteoreetikoiden ryhmän kohdalla tällaista muutosta ei havaittu, vaan tämä ryhmä pysyi pääosin omassa uudelleentwiittauskuplassaan”, Xia jatkaa.

Toisiaan lähentyneitä Nato-vastaisia vasemmistolaisiksi määriteltyjä ja Nato-myönteisiä käyttäjiä yhdisti Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen sekä jaetut demokraattiset normit. Ulkoinen uhka voi tutkijoiden mukaan purkaa yhteiskunnallisia jakolinjoja, mutta salaliittoteorioihin sekä disinformaatioon perustuvat somekuplat saattavat sietää vakaviakin ulkoisia uhkia.

“Näiden kuplien pysyvyyttä selittää todennäköisesti kommunikaatioverkoston rakenne: disinformaatiokuplissa elävät ihmiset kommunikoivat muiden kanssa vain vähän, ja näkevät siksi etupäässä puheenvuoroja, jotka vahvistavat heidän aiempia uskomuksiaan”, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila.

”Ihmisillä, joilla on vahvempia ja valtavirrasta enemmän poikkeavia mielipiteitä on myös usein vahvempi taipumus pitää kiinni mielipiteistään. He ovat siis alttiimpia vahvistusharhalle, eli ohittavat herkemmin omien mielipiteidensä vastaiset puheenvuorot silloinkin, kun törmäävät niihin”, Ylä-Anttila toteaa.

Ylä-Anttilan mukaan kuplautuminen ei rajoitu pelkästään Nato-keskusteluun.

“Demokraattisen päätöksenteon kannalta on tärkeä ymmärtää, että tällaiset disinformaatiokuplat ovat osa poliittista todellisuutta myös Suomessa ja että tahot, jotka niiden olemassaolosta hyötyvät – esimerkiksi Kremlin propagandakoneisto – pyrkivät myös todennäköisesti aktiivisesti ruokkimaan niitä.”

Data visualisation of retweet networks before and after the Russian invasion. Left-wing anti-Nato group in pink is more scattered and closer to the pro-Nato user group after the invasion, whereas the conspiracy anti-Nato user group is still visible as a separate cluster.
Twitter-käyttäjien uudelleentwiittausverkostot ennen ja jälkeen Venäjän hyökkäyksen. Kuva: Yan Xia ja Marianne Lenoir, Aalto-yliopisto

Miten Nato-kantoja ja somekuplia mitattiin?

Tutkimusryhmässä oli Aalto-yliopiston verkostotietelijöitä sekä Helsingin yliopiston politiikan tutkijoita. Verkostotieteen avulla on mahdollista tarkastella sosiaalisen median käyttäjien vuorovaikutusten rakennetta ja muutosta, politiikan tutkijoiden sisältöanalyysilla havainnot tulkitaan ja asetetaan kontekstiin. Menetelmiä yhdistämällä tutkijat voivat hyödyntää niin tietotekniikan kuin politiikan tutkimuksen tietämystä.

”Verkostoteoreettisin menetelmin voidaan mitata keskustelun rakenteellista polarisaatiota, ja löytää automaattisesti erilaisia kuplia ja muita rakenteita sosiaalisen median keskusteluissa”, kertoo tietotekniikan apulaisprofessori Mikko Kivelä Aalto-yliopistosta.

”Erityisen kiinnostavaa esimerkiksi kyselytutkimuksiin verrattuna tästä tekee sen, että voimme seurata kaiken keskustelun kehitystä ajassa tarkasti myös jälkikäteen, mikä mahdollisti tämänkin tutkimuksen ajoittamisen tarkasti Venäjän hyökkäystä edeltävään sekä sen jälkeiseen aikaan. Lisäksi tällä tavalla voimme seurata suoraan julkista keskustelua, johon osallistuu poliittista eliittiä kuten poliitikkoja ja muita vaikuttajia”, Kivelä pohtii.

Tutkimus on äskettäin julkaistu European Physical Journal Data Science -tiedelehdessä.

Tutkimus: Xia, Y., Gronow, A., Malkamäki, A. et al. The Russian invasion of Ukraine selectively depolarized the Finnish NATO discussion on Twitter. EPJ Data Sci. 13, 1 (2024).

2020_Computer_Science_building_photo_Matti_Ahlgren_Aalto_University-8

Tietotekniikan laitos

Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Aalto-yliopistossa tietotekniikan tutkimus yhdistyy tieteen käytännönläheisiin sovelluksiin.

Illustration with the Twitter logo and social networks

Botit olivat laiskoja Twitterissä kuntavaalien alla

ELEBOT-2021-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan sosiaalisessa mediassa toimivien automatisoitujen bottitilien yritykset vaikuttaa kevään kuntavaaleihin jäivät vähäisiksi.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.