ʵ

Uutiset

Uudessa kirjassa etsitään ratkaisuja hyvinvointiin kasvuajattelun ulkopuolelta

Ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseen pitäisi etsiä ekologisesti kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestyksestä.

Talouden kasvuvauhti on vauraissa maissa hyytynyt eikä paluuta vahvaan nousukauteen ole näköpiirissä. Kasvuun tarrautumisen sijasta ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseen pitäisi etsiä ekologisesti kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestyksestä.

Ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän koveneminen ovat kärjistyneet yhteiskunnissa, joissa ykköstavoite on ollut kansantuotteen kasvu. Talouskasvu on nostanut elintasoa, mutta nykypäivänä se ei enää automaattisesti paranna hyvinvointiamme.

Parempaa elämää voidaan tulevaisuudessa rakentaa paikallisen yhteistoiminnan, vastuullisten yritysten sekä hoiva- ja kotitaloustyön kautta. Kestävässä taloudessa kiinnitetään enemmän huomiota ympäristön kantokykyyn sekä puhtaampaan energiajärjestelmään.

Uunituore Talous kasvun jälkeen -kirja kyseenalaistaa nykyiset ajattelutavat. Hyvinvointia voidaan luoda irrottautumalla jatkuvan kasvun vaatimuksista. Kirja esittää ratkaisuehdotuksia työn järjestämiseen, rahajärjestelmän sääntelyyn sekä energiantuotantoon ja piirtää siten kuvan sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta ja ympäristön paremmin huomioivasta tulevaisuudesta.
 

Uudentyyppisiä markkinoita ja pienyrityksiä syntyy, kun ydin- ja paikallistalouksia vahvistetaan

Myös nykyisin talous olisi hyödyllistä ymmärtää taloudellisten vaihtojen kirjavana verkostona. Kapea-alaista tehokkuutta maksimoivat markkinavaihdot ovat vain sen yksi osa, sillä ihmiset luovat ja vaihtavat hyödykkeitä monin tavoin ja erilaisin vaihdantavälinein. Raha tuleekin nähdä vain taloudellisten vaihtojen mahdollistajana; raha on vaihtosuhteissa muotoutuvien velkasuhteiden kirjaamista eikä hyödykkeeksi rinnastettava niukka resurssi.”

Helpoimmin fossiilisten polttoaineiden käytön ja muiden haitallisten tuotantomuotojen alasajoon johtavat negawatit eli tuotannon väheneminen kysynnän pienentyessä. Energiankäytön supistamisen avulla voidaan saavuttaa myös muita merkittäviä hyötyjä, kuten taloudellisia säästöjä, omavaraisuuden kasvua, huoltovarmuuden lujittumista ja kauppataseen paranemista.”

Laajasti ymmärretyssä taloudessa ihmisillä on mahdollisuus ottaa oma ajankäyttö haltuun, hankkia uusia taitoja, investoida ihmissuhteisiin, elää säästeliäämmin ja tehdä enemmän asioita itse ja yhdessä muiden kanssa. Kun tuotannon ja kulutuksen järjestelmiä uudistetaan ydin- ja paikallistalouksia vahvistavasti, syntyy uudentyyppisiä markkinoita ja pienyrityksiä.”

Voitontavoittelu voi edelleen olla välineenä hyödyllinen, mutta sen paaluttaminen talouden instituutioiden keskeiseksi pyrkimykseksi ei toimi. Taloudellisen voiton avulla pitäisi saavuttaa jokin perustellumpi päämäärä.”

”Kestävää taloudellista toimeliaisuutta ydin- ja paikallistaloudessa voidaan edistää myös erilaisten täydentävien paikallisrahojen tai rinnakkaisvaluuttojen avulla. Vaikka kapean rahataloudellisesti nämä voidaan nähdä vähemmän ’tehokkaina’, ne ovat käytännössä hyvin järkeviä, kun niihin yhdistetään laajemmat sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tekijät.”

Talous kasvun jälkeen -keskustelutilaisuus tiistaina 12.4.2016 klo 15.30, Gaudeamus Kirja & Kahvi, Vuorikatu 7, Helsinki

Uutuuskirjan teemoista keskustelevat kirjoittajien lisäksi johtava asiantuntija Eeva Hellström (Sitra), vanhempi yliopistonlehtori Mikko Jalas (Aalto-yliopisto) sekä aktivisti Marissa Varmavuori. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Muut Talous kasvun jälkeen -keskustelut 2016:
22.4. Helsinki, Pikkuparlamentti, klo 10–12

(linkki tilaisuudesta luotuun Fb-tapahtumaan)

22.4. Porvoo, Paahtimo, klo 18
24.4. Salo, Kulttuuritalo Villi, klo 18–20
25.4. Salo, Kauppakeskus Plaza ja Suomalainen kirjakauppa, klo 12–13
25.4. Tampere, Ravintola 931, klo 18–20
26.4. Tampereen yliopisto, Paavo Koli -sali, klo 10–12
26.4. Jyväskylä, Pääkirjasto, klo 17.30–20
27.4. Joensuu, Kulttuurikahvila Laituri, klo 18–20
28.5. Helsinki, Maailman kirjat -tapahtuma, klo 15.15–16

Yhteyshenkilö Helsingin tapahtumassa 22.4. Ari Turunen: ari.turunen@intokustannus.fi / p. 044 989 1960
Yhteyshenkilö muissa tapahtumissa Marko Ulvila: marko.ulvila@iki.fi / p. 044 5332368

Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila & Kristoffer Wilén
Talous kasvun jälkeen
ISBN: 978-952-495-384-9
Gaudeamus 2016

Lisätietoa kirjasta: 

Maria Joutsenvirta (KTT), kestävän talouden tutkija, Aalto-yliopiston Vastuullisen liiketoiminnan (Sustainability in Business, SUB) tutkimusryhmä.
maria.joutsenvirta@gmail.com / p. 040-8301377
Tuuli Hirvilammi (VTT), tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto.
tuuli.hirvilammi@helsinki.fi / p. 040-7262254
Marko Ulvila (YTM), tietokirjailija, asiantuntija ja aktivisti.
marko.ulvila@iki.fi / p. 044-5332368
Kristoffer Wilén (KTM), poliittisen ekologian ja sosio-ekologisen taloustieteen tutkija, Hankenin vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan (CREME) tutkimusryhmä.
kristoffer.wilen@hanken.fi / p. 040-5169064

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.