ʵ

Uutiset

Uudet mittausmenetelmät tunnistavat sisäilman haitta-aineet ennen niiden aiheuttamia ongelmia

Sisäilmaongelmien selvittäminen on salapoliisityötä, jossa tarvitaan hyviä instrumentteja ongelmien syiden ja lähteiden selvittämiseen.
Mittauskammiokokeissa on huomattu, että vesiaerosolit voivat kuljettaa normaaleissa sisäolosuhteissa haihtumattomia kemikaaleja. Tutkittavat aineet sijoitetaan kammion pohjalle. Ilman kostuttamisen jälkeen niitä voidaan havaita ilmasta TVOC-antureilla ja jäähdytyselementillä pulloon tiivistetystä vedestä analysaattoreilla.

Uudet kehitteillä olevat mittausmenetelmät auttavat piilossa olevien ongelmalähteiden löytämisessä ajoissa.

Vuonna 2016 alkaneen Sisäilmapoliisi-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla saadaan tietoa sisäilman koetusta ja mitatusta laadusta reaaliaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa kehitetään uusia instrumentteja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan mitata, tunnistaa ja paikantaa sisäilman haitta-aineiden lähteitä rakennuksissa. Lisäksi hankkeessa tutkitaan ja kehitetään internet-pohjaista järjestelmää koetun ja mitatun sisäilman laatutiedon keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin, sekä tutkitaan kuinka mittaustiedon, käyttäjäpalautteen ja dynaamisten haitta-aineiden syntyä kuvaavien mallien avulla voidaan ennakoida ja ehkäistä sisäilmaongelmien pahenemista ja syntymistä.

Uusien menetelmien avulla sisäilmaongelmiin kyetään puuttumaan aiempaa tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa.

Tällä hetkellä kehitteillä on laitteisto, joka tiivistää vettä ilmasta, mittaa reaaliaikaisesti veden pintajännitystä ja sähkönjohtokykyä, sekä kerää vesinäytteen myöhempää analyysiä varten. Laboratoriokokeissa (kuva 1) on voitu osoittaa, että pienet aerosolina esiintyvät vesipisarat kuljettavat haitta-aineita mukanaan. Tiivistettyä vettä voidaan analysoida toksisuustestein ja kapillaarielektroforeesimenetelmällä haitta-aineiden tunnistamiseksi.

Toinen kehitteillä oleva mittausjärjestelmä pystyy tunnistamaan rikkivedyn sisäilmasta. Rikkivety eli vetysulfidi on pieninäkin pitoisuuksina ongelmallinen. Sitä voi tulla sisäilmaan muun muassa viemäreistä ja kosteuden vaurioittamista kipsimateriaaleista. Hopea tummuu ilmassa olevien sulfidien takia. Hopean tummumista mittaamalla voidaan todeta, onko ilmassa sulfidikaasuja.

”Molemmat kehitteillä olevat uudet menetelmät mahdollistavat sisäilmaongelmien lähteiden havaitsemisen ja eliminoinnin jo ennen kuin niistä on aiheutunut haittaa tilankäyttäjälle”, kommentoi projektin vastaava johtaja professori Arto Visala projektin tuloksia.

Hankkeeseen osallistuvien yritysten tavoitteena on kehittää sisäilman mittausosaamistaan sekä kaupallistaa ja ottaa käyttöön hankkeen tuloksia tuotekehityksessä ja palveluliiketoiminnassa.

InspectorSec Oy, RF SensIT Oy, Oy Ilmastointimittaus Lind Oy, SmartWatcher Oy ja Spira Oy tekevät mittausjärjestelmiä, joiden avulla voidaan havaita sisäilmaongelmia. L&T Korjausrakentaminen Oy, Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela ja Cramo Finland Oy käyttävät sisäilman mittausjärjestelmiä palveluliiketoiminnassa. Dynaamiset rakenteet ry ja Termex-Eriste Oy kehittävät uusia ympäristöystävällisiä eristemateriaaleja, joista ei synny haitta-aineita sisäilmaan. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy omistaa ja hallinnoi kiinteistöjä, joissa mahdolliset sisäilmaongelmat halutaan havaita jo syntyvaiheessaan. Jokainen yritys hyödyntää omalla tavallaan projektin tuloksia. Sisäilmapoliisi-projekti jatkuu vuoden 2018 loppuun.

۳ٱ԰쾱ö:
Professori Arto Visala, Aalto-yliopisto, sähkötekniikan ja automaation laitos
puh. 050 575 5936
arto.visala@aalto.fi

Apulaisprofessori Heidi Salonen, Aalto-yliopisto, rakennustekniikan laitos
puh. 050 597 1173
heidi.salonen@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Mika Viljanmaa, Insinööritieteiden korkeakoulun Vuoden alumni 2025
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Tarpeettomia asioita ei kannata kehittää, korostaa Insinööritieteiden korkeakoulun vuoden alumni Mika Viljanmaa

Viljanmaa on palkittu keksijä, joka kutsuu Otaniemeä ammatilliseksi ja henkiseksi kodikseen.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Aalto run
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Huippu-urheilijamyönteiset korkeakoulut edistävät mahdollisuuksia yhdistää opinnot ja huippu-urheilu

Aalto-yliopisto osallistuu Suomen Olympiakomitean auditointiprosessiin, joka tähtää huippu-urheilijoiden opintojen sujuvoittamiseen urheilu-uran aikana.