ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Uusi skrollaustekniikka vauhdittaa näytöltä lukemista

Aalto-yliopistossa kehitetty tekniikka nopeuttaa tekstin silmäilyä 60 prosenttia vähentämättä tiedon omaksumista.

Päivittäin näytöllä kohtaamamme tiedon määrä on valtava: dokumentteja, sähköpostiketjuja, verkkosivuja ja sosiaalisen median virtoja. Perinteisellä vieritys- eli skrollaustekniikalla sen hallitseminen on kuitenkin vaikeaa.

– Tutulla skrollaustekniikalla kohteet vilisevät ruudulla, mikä on visuaaliselle hahmotuskyvyllemme ongelma. Liikkeen synnyttämä epätarkkuus vaikeuttaa katseen kohdentamista, eikä käyttäjä myöskään pysty keskittymään kohteeseen kyllin kauan, ennen kuin se jo poistuu ruudulta, kertoo tutkijatohtori Byungjoo Lee.

Hän on yhdessä Olli Savisaaren ja Antti Oulasvirran kehittänyt uuden skrollaustekniikan, joka helpottaa tietomassan käsittelyä kolmella eri tavalla.

– Pitkän tekstin silmäily nopeutuu 60 prosenttia ja haluttujen kohtien etsimiseen kuluu vain puolet aiemmin käytetystä ajasta. Lisäksi todennäköisyys havaita tekstissä kiinnostavia asioita on 210 prosenttia suurempi kuin tavallisella skrollaustekniikalla, hän selittää.

Tärkeät elementit esille

Professori Antti Oulasvirran vetämän ryhmän luoma Spotlights-tekniikka on saanut nimensä ihmisen visuaalista tarkkaavaisuutta kuvaavalta tarkkaavaisuuden valokeila -metaforalta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että yksityiskohtaan keskittyminen vaatii puoli sekuntia, eli pidempään kuin lause tai kuva viipyy näytöllä kun tekstiä halutaan selata vauhdilla.

Ihmiset voivat tekniikallamme skrollata jopa 20 sivua sekunnissa ja omaksua silti tietoa.

– Kehittämämme uusi tekniikka etsii kultakin sivulta, oli se sitten pdf-dokumentti, video tai vaikka verkkouutinen, visuaalisesti tärkeät elementit ja esittää ne tekstin päälle tulevalla läpinäkyvällä kalvolla. Elementit voivat olla esimerkiksi kuvia, taulukoita tai otsikoita, Lee kuvailee.

– Empiirinen arviomme osoitti hyötyjen olevan merkittävät. Ihmiset voivat tekniikallamme skrollata jopa 20 sivua sekunnissa ja omaksua silti tietoa. Tekniikkamme myös paransi silmäiltyjen asioiden muistamista, professori Oulasvirta selittää.

– Tämä on ensimmäinen tekniikka, joka pyrkii maksimoimaan ruudulla näkyvän informaation määrän ihmisen visuaaliselle tarkkaavaisuudelle sopivalla tavalla. Onkin todella rohkaisevaa nähdä näin hyviä tuloksia. Spotlights on vielä prototyyppi, mutta etsimme tapoja hyödyntää sitä käytännössä esimerkiksi pdf-dokumenttien lukuohjelmissa tai selaimissa, hän kertoo.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh. 050 384 1561
antti.oulasvirta@aalto.fi

Video: (YouTube)

Verkkosivu

Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa San Josessa, Yhdysvalloissa toukokuussa 2016. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi professori Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

E-aineistojen etäkäyttöön tarkoitettu proxy-välityspalvelin muuttuu

Jos sinulla on ongelmia e-aineistojen käytössä, kokeile käyttää e-aineistoa VPN-yhteyden avulla.
Ikääntyneitä asukkaita katsomassa kasvatuslaatikoita kirjaston edessä
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kestävä kaupunki on myös ikäystävällinen

Kaupunkien tulee ottaa ikääntyneet mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun nykyistä vahvemmin.
On the background, white radiant lines over a black bacground and only hair and shoulder of a person passing by visible
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Katsaus Aallon avoimiin julkaisuihin 2025

94 % Aalto-yliopiston vuoden 2025 tieteellisistä lehtiartikkeleista on avoimesti saatavilla. Kun mukaan lasketaan kirjakappaleet ja konferenssiartikkelit, avoimia artikkeleita on yhteensä 91 %.
Orcid
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ottaa käyttöön ORCID Researcher Connect -palvelun

Aalto-yliopisto on ottamassa käyttöön ORCIDin Researcher Connect -palvelun, joka helpottaa tiedonsiirtoa tutkijoiden ORCID-profiilien ja yliopiston tutkimustietojärjestelmän, ACRISin välillä.