Vaihtoehto itsekkäälle ihmiselle – Vuoden tiedeartikkelin kirjoittajat kertovat, miten ilmastonmuutoksen valloilleen pääsy estetään
”Tulevaisuutta voidaan tehdä, jos on toimintatahtoa. Halusimme haastaa itsemme tunnistamaan ennakkoluulottomasti niitä arvoja, ja arvoista seuraavia tekoja, joiden varaan hyvä tulevaisuus rakentuu”, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen kertoo.
Artikkelissaan ”Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen” Salonen ja vuoden 2018 tiedeartikkelin toinen kirjoittaja, Aalto-yliopiston Sustainability in Business –tutkimusryhmän tutkija Maria Joutsenvirta näyttävät, miten hyvä tulevaisuus tehdään todeksi. Eletään vuotta 2050.
Siihen mennessä yhteiskuntien on määrä olla hiilidioksineutraaleja. Salonen ja Joutsenvirta uskovat, että pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat voivat olla suunnannäyttäjiä globaalissa kestävyyshaasteessa.
”On tärkeä yhdistää sivistyksen, kasvatuksen ja talouden näkökulmat, kun laajennetaan ymmärrystä siitä, mitä edistys pohjimmiltaan tarkoittaa Suomen kaltaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle”, Joutsenvirta sanoo.
Artikkelillaan kaksikko viitoittaa tietä edistykselle, joka karttaa kapeita taloudellisia määritelmiä ja avaa kokonaisvaltaisen näkymän hyvän elämän tavoittelulle.
Kansalaiset ja poliitikot tulevaisuusdialogiin
Salonen osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siihen on syynsä.
”Olemme viimeinen sukupolvi, joka voi itse itseään kiihdyttävän ilmastonmuutoksen valloilleen pääsyn vielä estää. Hyvän jatkumisen turvaaminen motivoi joka päivä etsimään ratkaisuja”, hän perustelee.
Tutkijat haastavatkin niin kansalaiset kuin poliitikot tulevaisuusdialogiin.
”Vastakkainasetteluihin ja väittelyyn perustuva keskustelu lamaannuttaa ja lisää ahdistusta. Yhteiskunnassa tarvitaan enemmän kuunteluun perustuvia kollektiivisia tiloja asioiden käsittelylle. On hyvä, että dialogista keskustelukulttuuria vahvistetaan”, Joutsenvirta sanoo.
Tärkeä ja humaani tiedeteksti
Aikuiskasvatus-lehden toimituskunta kiitti kirjoittajia siitä, että he luovat kuvan yhteiskunnasta, jossa yksilö pystyy liittämään oman elämänsä johonkin itseä suurempaan. Kirjoittajat hakevat vaihtoehtoa itsekkäälle, vain omaa aineellista hyötyään maksimoivalle homo economicukselle.
Vuoden tiedeartikkelia pidettiin aiheeltaan tärkeänä, humaanisti kirjoitettuna ja tieteellisesti vakuuttavana. Se kantaa mukanaan vakuuttavaa filosofista pohdintaa. Vuoden 2018 tiedeartikkeli palkittiin 15. helmikuuta Helsingissä.
äپٴᲹ:
KTT Maria Joutsenvirta
maria.joutsenvirta@gmail.com
Salonen AO, Joutsenvirta M. Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 2/2018.
Lue lisää uutisia
Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?
Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa
Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä
Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.