Väitöstutkimus: Olkiluodon kalliomassa soveltuu ydinjätteen loppusijoitukseen
Suomessa ja Ruotsissa ydinjätteenloppusijoitus etenee toteutusvaiheeseen lähivuosina. Loppusijoituksessa tieto louhinnan vauriovyöhykkeestä ja kalliomassan kestokyvystä on oleellista pitkäaikaisturvallisuuden kannalta.
DI Topias Sirenin 4.12. tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin sekä vaaka- että pystysuuntaisen loppusijoituskonseptin soveltuvuutta Olkiluodossa sijaitsevassa kallion karakterisointiluolassa ONKALOssa.
Kokeet, joissa seurattiin kallion vaurioitumista kuormituksen seurauksena noin 345 metrin syvyydessä, osoittivat, että kallion käyttäytyminen oli joiltakin osin ennustamatonta. Kokeissa havaittiin, että kallion vauriot syntyivät rakojen kasvaessa ns. litologisilla rajapinnoilla, mikä tunnistettiin uudeksi vaurioitumismekanismiksi.
Väitöskirjan tutkimusten perusteella kallioon porattavien loppusijoitusreikien pinnalle voi syntyä uusia rakoja louhinnan jälkeen, mutta kalliomassan ei odoteta vaurioituvan merkittävästi. Väitöskirjan perusteella kallion vauriot Olkiluodossa ovat kohtuullisia ja kalliomekaanisesti sijoituspaikka soveltuu hyvin ydinjätteen loppusijoitukseen.
DI Topias Siren väittelee 4.12.2015 klo 9 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella aiheesta 'Louhinnan vauriovyöhyke, rakomekaaninen mallinnus ja migmatiittisen gneissin ja pegmatiittisen graniitin in situ lujuus ydinjätteen loppusijoituspaikalla Olkiluodossa, Länsi-Suomessa'. Väitöksen ala on kalliomekaniikka ja ydinjätteen loppusijoitus.
Vastaväittäjä: Professori Ove Stephansson, Helmholtz Centre Potsdam ÂGFZ German Research Centre for Geosciences, Saksa
Valvoja: Professori Mikael Rinne, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Väittelijän yhteystiedot:
Topias Siren, puh. 050 354 582, topias.siren@aalto.fi
Lue lisää uutisia
ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä
ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?
Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa
Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.