���ʵ���

Yhä useamman yrityksen liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus. Näiden yritysten toiminta on paitsi taloudellisesti myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Toimivia ja innovatiivisia ratkaisuja löytyy jo esimerkiksi pakkausmateriaalien ja uusiutuvan energian aloilta.

”Yhä useammat suomalaisyritykset ovat ottaneet kestävän kehityksen haasteet liiketoimintansa lähtökohdaksi ja lähteneet kehittämään ratkaisuja, joilla muutetaan maailmaa. Nämä innovatiiviset toimijat näyttävät esimerkkiä muille”, sanoo Aalto-yliopiston professori Minna Halme.

Kestävän liiketoiminnan edellytyksistä keskustellaan Porin SuomiAreenassa tiistaina 17. heinäkuuta. Vastullinen voittaa aina – nämä yritykset muuttavat maailman -paneelikeskusteluun osallistuvat Suvi Haimi, Sulapacin toimitusjohtaja ja perustaja, Heli Kurjanen, Lune Groupin toimitusjohtaja, Pia Fagerström, Nesteen sustainability specialist ja Jukka Oksaharju, Nordnetin osakestrategi.

Kansalaiset näkevät vastuun valtiolla ja kuluttajilla

Suuri osa suomalaisista näkee kestävää kehitystä tukevan liiketoiminnan edistämisen kuuluvan ensisijaisesti valtion vastuulle. Tiedot käyvät ilmi kyselystä, jonka toteuttivat Fibs ry, New Global -tutkimushanke Aalto-yliopistosta sekä Nordnet.

Kyselyn vastaajista 38 % näkee, että valtio on ensisijainen vastuunkantaja, jonka tulee asettaa yritysvastuuta edistävää lainsäädäntöä. 36 % mielestä vastuu kuuluu ensisijaisesti kuluttajille, joiden tulee tehdä vastuullisia ostopäätöksiä. 18 % prosenttia kyselyn vastaajista näkee vastuun kuuluvan ensisijaisesti suurille pörssiyrityksille. Vain 6 % ajattelee, että vastuussa ovat osakkeenomistajat ja 1 %:n mielestä pienet yritykset tai start-upit.

”Kuluttajien valinnoilla on merkitystä, mutta yrityksillä on yksittäisiä kansalaisia selkeästi suuremmat mahdollisuudet muokata tuotannon ympäristövaikutuksia ja hankintaketjujen vastuullisuutta”, professori Minna Halme toteaa. ”Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteissa tai asumisen ja liikenteen valinnoissa kuluttajan tieto ja vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Siksi tarvitaan yrityksiä, jotka lähtevät rohkeasti haastamaan vakiintuneita toimintamalleja.”

Yritysten näkökulmasta kestävän liiketoiminnan skaalautuminen riippuu merkittävästi myös sääntelystä.

”Kestävän liiketoiminnan skaalautuminen vaatii kumppanuuksia ja esimerkiksi uusia teknologioita mahdollistavaa lainsäädäntöä. Lainsäädännön on tuettava kiertotaloutta, kuten muovien kemiallista kierrättämistä. Sen avulla voidaan tuottaa raakaöljyä korvaavaa raaka-ainetta. Tällä hetkellä vain noin 20 prosenttia muovista voidaan kierrättää mekaanisesti”, sanoo sustainability specialist Pia Fagerström Nesteeltä.

Porin SuomiAreenassa 17. heinäkuuta klo 11.30-12.30 Eetunaukion lavalla. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Fibs ry, New Global -tutkimushanke Aalto-yliopistosta ja Nordnet.