Veistotaidekin voi hyötyä materiaalitulostuksesta ja robotiikasta
Julkinen taide kuuluu kaikille ja kaikki voivat sanoa siitä omat tulkintansa. Näin uskoo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa väittelevä Jouni Sarpola, joka tarkasteli väitöskirjaansa Spectapoliksen patsaat. Avaruuslaivue, Liikavarvas ja muutama muu julkinen veistos vuosituhannen vaihteessa varten julkisesta veistotaiteesta käytyä kansalaiskeskustelua ja taidekritiikkiä. Työ pyrki selvittämään julkisen taiteen tilaa Suomessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Tutkimuksen pääkohteita olivat Markus Copperin Big Bang Echo (2000), Kimmo Schroderuksen Hyöky (2004–2006) sekä Pekka Jylhän Ilmestys (2000) ja My Way (2012). Taiteilijoiden ja kyseisten teosten valintakriteerinä oli ennen kaikkea tyyli. Sarpolan mukaan jokainen teos on tuonut julkiseen taiteeseen uuden tai uudenlaisen elementin.
Osa yleisöstä pitää julkista aikalaistaidetta puuhasteluna, joka ei ole vakavasti otettavaa, todellista tai ”kaunista” taidetta. Kansalaiskeskusteluissa moderni veistotaide halutaan nähdä suppean taidetulkinnan läpi.
– Tutkimukseni vahvisti käsitystä siitä, että veistotaide kaikkine paradigmamuutoksineen on yksi nykytaiteen dynaaminen osa. Työni tuo uutta tietoa ja sanallistettuja välineitä julkisen taiteen tarkasteluun. Mielestäni julkisen veistotaiteen pitäisi ehkä olla ”yhteisen edun mukaista taidetta”, kertoo Sarpola.
Marcus Copper: Big Bang Echo
Vapaista lähdekoodeista 3D-tulostukseen
Kuvanveistäjät ovat tänään haasteellisessa tilanteessa, mikä heijastuu suoraan myös julkiseen veistotaiteeseen. Yhteiskunnan huono taloudellinen tilanne näkyy kuvanveistäjien kukkarossa. Julkisen rahoituksen ongelmat synnyttävät painetta yksityisen rahoituksen suuntaan. Taidekentällä on käynnissä institutionaalinen uudelleen järjestäytyminen, mikä tulee vaikuttamaan myös julkiseen taiteeseen.
– Julkinen veistotaide on muutostilassa, josta se voi kuitenkin voimaantua. Seuraavia askeleita voivat olla kokeellisuus ja teknisten innovaatioiden myötä taiteen esittämiseen tulevat uudet elementit. Kierrätysmateriaalit ja vapaaseen lähdekoodiin perustuva tekniikka ovat taiteen tekemisen kannalta kiinnostavia ja vapauttavia.
Seuraavana askeleena Sarpola näkeekin materiaalitulostuksen ja robotiikan kuvanveistäjille tarjoamat uudet mahdollisuudet. Hän uskoo myös, että julkinen taide ja siitä käyty keskustelu voivat tarjota jokaiselle tavan tarkastella itseään ja ympäröivää todellisuutta uudesta näkökulmasta.
äöپܳܲ
Jouni Sarpolan väitöskirja Spectapoliksen patsaat. Avaruuslaivue, Liikavarvas ja muutama muu julkinen veistos vuosituhannen vaihteessa tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa torstaina 26.11.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii KuT Jyrki Siukonen.
Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta , tiedustelut artsbooks@aalto.fi tai puh. 050 313 7086.
äپٴᲹ:
Jouni Sarpola
Puh. 040 517 3035
jouni.sarpola@jippii.fi
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.