ʵ

Uutiset

YHTÄJALKAA työpajassa keskusteltiin, edistävätkö jatkuvan suunnittelun prosessit ilmiöpohjaisuutta?

Yheenveto toisesta työpajasta, jonka teemana ilmiöpohjaisen suunnittelun prosessit.
työpaja2, ryhmätöitä

Työpajassa pohjustettiin, kuinka jatkuvan suunnittelun prosesseilla voidaan edistää ilmiöperustaista suunnittelua. Ilmiöperustaisessa suunnittelussa kohteita lähestytään tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Niihin vastaaminen edellyttää sekä strategista kykyä pitkän aikajänteen ennakointiin että valmiuksia reagoida nopeasti erilaisiin tarpeisiin lyhyellä aikajänteellä. Ilmiöiden vaatimaa ennakointikykyä ja reagointiherkkyyttä on etsitty askelittain etenevästä ja alati läsnäolevassa jatkuvasta suunnitteluprosessista.

Alustuksessaan Lahden kaupungin maankäytön johtaja Petri Honkanen esitteli Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallia ja sen kytkentöjä kestävään kaupunkiliikkumiseen. Honkasen mukaan mallin perustana on valtuustokausien määrittelemä nelivuotiskello, jonka avulla yleiskaavan päivittämisprosessi on synkronoitu yhteen kaupungin strategian laadinnan ja päivittämisen samoin kuin sitä toteuttavien kestävän kaupunkiliikkumisen, ympäristö- ja palveluohjelmien kanssa.

Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallin inspiroimana hankkeen johtaja professori Raine Mäntysalo (Aalto-yliopisto) esitti neljä teesiä jatkuvan suunnittelun prosesseista, joista 33 asiantuntijaa keskustelivat työpajatyöskentelyssä.

Ensimmäisenä teesinä Mäntysalo esitti, että jatkuvassa suunnittelussa yksittäisten suunnitelmien laadintaa merkityksellisempää on ilmiöpohjaisen strategisen toiminnan ohjelmointi ja strategisen toimintapolitiikan kehittäminen. Jotta jatkuva suunnittelu olisi myös pitkäjänteistä eikä keskittyisi vain toiminnan ohjelmointiin lyhyellä aikavälillä, esitti Mäntysalo toisena teesinään, että sektorikohtaisten ennusteiden laadinnasta tulisi siirtyä ilmiöpohjaiseen kehityspolkutyöhön, jossa luodaan johdonmukainen kehityspolku tavoitellun tulevaisuuden tilan ja nykytilanteen toimien välille. Kolmantena teesinään hän esitti, että kehityspolkutyö vaatii seurantatiedon yhdistämistä ymmärrykseen tulevaisuuden epävarmuustekijöistä. Neljännen teesin mukaan, yhteinen ymmärrys ei ole riittävää, vaan tarvitaan myös jatkuvan suunnittelun prosessien sovittamista käytännössä ajallisesti yhteen myös muilla tasoilla käynnissä olevien prosessien kanssa.

Lue työpajatyöskentelyn tulokset kokonaisuudessaan oheisesta raportista.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hands-on work in the research tunnel underneath Otaniemi
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Kesäkurssi Italiassa: maanalaisen liikenneinfrastruktuurin turvallisuus

Hae mukaan kansainväliseen kesäkouluun viimeistään 30.5.
Abstrakti lähikuva kiiltävästä meripihkanruskeasta nesteestä, joka kiemurtelee ja tippuu mustalla taustalla
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n Horisontti-rahoituksen saanut VOPUS-hanke tutkii virtuaalisen kulttuurin tulevaisuutta

Hanke tutkii virtuaalisen Operaland-alustan kautta kulttuuriin kohdistuvia pitkäaikaisia vaikutuksia, kun aikaa vietetään enemmän virtuaalisissa ympäristöissä.
Tummapukuinen esiintyjä esittelee ELLIS Institute Finland -diaa värikkäin ikonein luokkahuoneessa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen ELLIS-instituutti tuo koneoppimisen uusia perusteita käytäntöön

Korkealle tähtäävä tutkimus, perustamallit terveydenhuoltoon ja tekoäly TKI-toimintaan
Hilti AI project team
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijat olivat mukana muovaamassa Hilti Finlandin laajempaa tekoälyn käyttöönottostrategiaa

“Younes ja Hien tekivät poikkeuksellisen hyvää työtä, ja nyt ymmärrämme paljon paremmin, miten tekoäly toimii.”