ʵ

Uutiset

Yhteys Foresail-1-tiedesatelliittiin on menetetty – uuden satelliitin rakentaminen on jo alkanut

Uuteen satelliittiin tehdään parannuksia muun muassa tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin. Takaisku on aina suuri pettymys, mutta vie myös tutkimusta ja opetusta eteenpäin, sanoo satelliitin rakentamista vetänyt apulaisprofessori Jaan Praks.
Havainnekuva tiedesatelliitti Foresail-1:stä maapallon yllä.
Havainnekuva Foresail-1-tiedesatelliitista avaruudessa. Kuva: Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen 26. toukokuuta. Laukaisu sujui hyvin ja yhteys satelliittiin saatiin normaalisti. Yhteys menetettiin kuitenkin äkillisesti satelliitin lähettimen tehonnoston jälkeen kesäkuussa.

”Sen jälkeen tieto satelliitin tilasta ja ongelman kestosta on ollut arvailujen varassa. Halusimme antaa tiimille työrauhan satelliitin pelastamiseksi. Satelliitissa on monia varajärjestelmiä, joita on yritetty aktivoida radioteitse. Tämä työ jatkuu edelleen. Nyt meidän pitää valitettavasti hyväksyä, että yhteyslinkki satelliittiin on kuitenkin hyvin todennäköisesti menetetty”, kertoo satelliitin kehitystä ja rakentamista vetänyt apulaisprofessori Jaan Praks.

Aalto-yliopiston satelliittitiimi on osana huippuyksikköä kehittänyt satelliittilaboratoriossaan täysin uuden, avoimen satelliittialustan, joka koostuu muun muassa asentojärjestelmästä, radiosta, keskustietokoneesta, rungosta, antenneista ja asentosensoreista. Järjestelmä on koottu edullisista elektroniikkakomponenteista, jotta tulevaisuuden satelliitit olisivat halvempia. Ne eivät valitettavasti aina kestä avaruuden olosuhteita.

Praks sanoo suoraan, että satelliitin menetys on hänen tiimilleen ja koko huippuyksikölle suuri pettymys.

”Takaiskut kuitenkin aina opettavat ja vievät osaamista ja tutkimusta eteenpäin. Tässäkin projektissa on koulutettu kymmeniä diplomi-insinöörejä ja useita tohtoreita. Täytyy myös muistaa, että Suomen ensimmäinen satelliitti, jo viisi vuotta avaruudessa toiminut Aalto-1, avasi oven koko Suomen avaruusteollisuudelle. Ilman riskinottoa ei tule läpimurtoja”, hän korostaa.

Uuden satelliitin rakentaminen on jo aloitettu Aalto-yliopistossa. Se voidaan koota nopeasti jo tehdyn kehitystyön pohjalta. Satelliittiin tehdään parannuksia muun muassa tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin. Myös hyötykuormista vastaavat tiimit Turun yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat jo rakennustyössä mukana.

äپٴᲹ

Jaan Praks
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi   

Minna Palmroth
professori ja huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto
puh. 050 311 1950
minna.palmroth@helsinki.fi  

Rami Vainio (lisätiedot liittyen satelliitin kantamaan partikkeliteleskooppi Pateen)
professori, Turun yliopisto
puh. 040 7397 347
rami.vainio@utu.fi  

Pekka Janhunen (lisätiedot satelliitin plasmajarrusta)
tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitos
puh. 029 539 4635
pekka.janhunen@fmi.fi   

Emilia Kilpua
professori, Helsingin yliopisto
puh. 029 415 0615
emilia.kilpua@helsinki.fi   

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö seisoo kirjastossa, yllään vaaleanharmaa poolopaita ja huivi. Taustalla näkyy kirjahyllyjä ja kattovaloja.
Opinnot Julkaistu:

Jill Laurén valitsi tuotantotalouden, koska halusi pitää mahdollisimman monta ovea avoinna

Opinnot yhdistävät luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä, ja eniten Laurén on oppinut projekteista, joissa ratkotaan oikeiden yritysten aitoja haasteita ja joissa teoriaosaamista pitää osata soveltaa.
Henkilö, jolla on vaaleanpunainen villapaita ja kaulakoru, seisoo sisätiloissa, taustalla sumeat valot.
Opinnot Julkaistu:

Fanny Koskinen valitsi rakennustekniikan poissulkumenetelmällä

Kiinnostuksen kohde luonnontieteet yhdistyy opinnoissa sopivasti teoriaan ja käytäntöön. Opiskelijan elämään kuuluvat myös oman alan työ ja aktiivinen rooli Aallon ruotsinkielisten opiskelijoiden järjestössä.
Eden Telila kuvattuna laskettelurinteessä
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelija Eden Telilan diplomityö kartutti Rambollin geoteknistä työkalupakkia

Eden Telila ratkaisi diplomityöllään Rambollia vaivanneen geotekniikan ongelman.
Moderni aula, jossa iso ruskea sohva, värikäs taideteos ja portaat. Takaseinällä on '50' logo.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville

Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on luonut Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttelystä virtuaalimallinnuksen, joka on saavutettavissa kaikkialla maailmassa.