Arkiston kokoelmaluettelot
Arkiston kokoelmiin kuuluu Aalto-yliopiston ja sitä edeltävien korkeakoulujen asiakirja-aineistot, henkilö- ja yksityisarkistoja, oppilastyö- ja lopputyökokoelmia sekä laajoja kuva-aineistojen kokonaisuuksia.
Aalto-yliopiston arkisto
Aalto-yliopiston arkisto on kaikille tutkijoille avoin arkisto. Arkistopalvelujen tehtävänä on yliopiston tieteellisen, taiteellisen ja hallinnollisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja ylläpito sekä siihen pohjautuvan tutkimuksen edistäminen.
Arkiston keskeisiin tehtäviin kuuluu kokoelmanhallintatyö sisältäen aineistojen kuvailun ja luetteloinnin, aineistojen digitoinnin, digitaalisen aineiston jakamisen ja saataville asettamisen.
Lisäksi arkisto kehittää ja suunnittelee digitaalisten aineistojen vastaanottokanavia, antaa tutkija- ja tietopalvelua sekä järjestää arkiston kokoelmiin liittyvää koulutusta, näyttelyitä ja koulutusohjelmayhteistyötä.
Arkiston tutkijapalvelu on avoinna sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä: arkisto@aalto.fi
Käyntiosoite: Otakaari 1B, 02150 Espoo
Tutustu toimintaan ja palveluihin
Poimintoja arkiston kokoelmista
Tutustu lähemmin nostoihin arkiston kokoelmista, kuten oppilastöihin, toimintaa dokumentoiviin kuva-aineistoihin, henkilö- ja yksityisarkistoihin, jotka ovat saatavilla käytettäväksi Finnassa tai arkiston asiakaspalvelun kautta.
Vierailut- ja näyttelytoiminta
Arkiston aineistoa voi käyttää monipuolisesti yliopiston opetuksessa, näyttelytoiminnassa sekä erilaisissa julkaisuissa. Arkisto järjestää lisäksi vierailupäiviä arkiston tiloihin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Vierailu on hyvä tapa tutustua arkiston kokoelmiin ja käytänteisiin. Voit myös kysyä kohdennettua vierailua liittyen opetukseen tai muuhun yliopiston toimintaan.
Uutiset ja tapahtumat
Kauppakorkeakoulusta rauhan korkeakoulu – Kylmän sodan ajan opiskelija-aktivismia
1970-luvulla Helsingin Kauppakorkeakoulussa Suomen Rauhanpuolustajien alle perustettu HKKK:n Rauhanpuolustajat järjesti luentoja, juhlia ja mielenosoituksia herättääkseen kauppakorkeakoulun yhteisön kiinnostuksen ajankohtaisia konflikteja kohtaan. Yhdistyksen jäsenet uskoivat, että yhteistoiminnalla he pystyivät myös vaikuttamaan näiden konfliktien ratkaisuun. Monet yhdistyksen näkemyksistä ja tavoitteista ovat myös ajankohtaisia nykypäivän polarisoituvassa maailmassa.
Gustaf Komppa – orgaanisten synteesien mestari
Gustaf Komppa toimi Teknillisen korkeakoulun kemian professorina vuosina 1908-1937. Gustaf Komppa nousi vaatimattomista olosuhteista yhdeksi Suomen merkittävimmäksi ja arvostetuimmaksi kemistiksi. Hänen tunnetuimmat tieteelliset saavutuksensa olivat kamferin kokonaissynteesin kehittäminen vuosina 1901-1903, pineenin totaalisynteesin kehittäminen vuonna 1937 sekä ns. Komppa-menetelmän keksiminen synteettisen bensiinin valmistamiseksi turpeesta ja puuraaka-aineesta. Komppa oli myös merkittävässä roolissa lääketehdas Orionin perustamisessa.
Komeita taloja ja hiljentyneitä kyliä – Itä-Karjalan arkkitehtuuria Aalto-yliopiston arkiston valokuvakokoelmissa
Kesällä 1942 Carolus Lindberg lähti yhdessä Jouko Hautalan kanssa tutkimusmatkalle miehitettyyn Itä-Karjalaan. Tarkoituksena oli etsiä ja tarkastella, missä alueella oli jäljellä rakennustieteellisesti merkittävää aineistoa.
Naisopiskelijat Aalto-yliopiston perustajayliopistojen alkutaipaleilla
Naistenpäivän viikolla on hyvä hetki katsoa tulevaisuuden lisäksi myös taaksepäin. Miltä maailma näytti naisten näkökulmasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, kun ensimmäiset naiset lähtivät opiskelemaan teknisiä, taideteollisia ja kaupallisia aloja Suomen suurruhtinaskunnassa. Ja miten nämä alojensa ensimmäiset naiset näkyvät Aalto-yliopiston arkiston kokoelmissa.
Maailma näytillä – maailmannäyttelyt Aalto-yliopiston arkistokokoelman kautta
Maailmannäyttelyt olivat yksi keskeisimmistä kulttuuri- ja tiedetapahtumista 1800-luvun puolivälistä aina pitkälle 1900-luvulle asti. Maailmannäyttelyt ovat vaikuttava esimerkki aikansa länsimaiden tiedekeskeisestä maailmankuvasta, tieteen ja tekniikan tilasta, yhteiskunnan valtasuhteista ja esimerkiksi arkkitehtuurista.
Suomalaisen fysiikantutkimuksen menestystarina näyttäytyy Kylmälaboratorion arkistoaineistoissa
Suomalaisen fysiikantutkimuksen menestystarina näyttäytyy Kylmälaboratorion arkistoaineistoissa. Laboratorion perusti vuonna 1965 fyysikko Olli Lounasmaa (1930–2002), ja Aalto-yliopiston arkiston kokoelmista löytyy asiakirja- ja valokuva-aineistoa Kylmälaboratorion ensimmäisiltä vuosikymmeniltä sekä Lounasmaan henkilökohtaisesta arkistosta.Tiimi
