ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

HR-johtamisessa on tapahtunut naisten vallankumous

Suomalaiset organisaatiot ovat tajunneet osaamisen kehittämisen merkityksen.

Tuore henkilöstöjohtamisen kehittymisestä kertova kirja Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys osoittaa, että suomalaiset organisaatiot ovat tajunneet osaamisen kehittämisen merkityksen.

Henkilöstöjohtaminen on kehittynyt puolessa vuosisadassa omaksi erityisosaamista vaativaksi ammatikseen, jonka merkitys on viime vuosikymmeninä noussut huimasti. Henkilöstöjohto on vihdoin toivotettu tervetulleeksi johtoryhmiin ja strategiapöytiin, sillä organisaatioissa on huomattu, että kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten osaamisen kehittämiseen ja muutosten läpivientiin.

– Ihmiset ovat organisaatioissa ne, jotka toteuttavat muutokset; henkilöstöjohtamisella puolestaan on tärkeä rooli parhaiden käytäntöjen luomisessa. Oikeanlaisella tulosten mittaamisella, palkitsemisella ja osaamisen kehittämisellä on mahdollista saada aikaan halutut muutokset, sanoo pitkän linjan henkilöstöjohtamisen ammattilainen KTM Juhani Kauhanen.

Hän on yhdessä Sirkka Leppävuoren, Leena Malinin ja Seppo Mansukosken kanssa toimittanut uunituoreen Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirjan, jossa joukko kokeneita henkilöstöjohtamisen ammattilaisia kertoo, miten henkilöstöjohtamista on vuosien varrella toteutettu eri organisaatioissa.

Ei mikään pehmoala

Yksi selkeimmistä muutoksista on naisten esiinmarssi. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ylimmissä henkilöstöalan tehtävissä oli pelkästään miehiä, joista monilla oli upseeritausta. Vuonna 2014 henkilöstöammattilaisten tärkeimmän yhdistyksen, HENRY ry:n, jäsenistä 84 prosenttia oli naisia. Tilanne oli sama myös ylimmällä tasolla: neljä viidestä pörssiyhtiöiden henkilöstöjohtajista oli viime vuonna naisia.

Viime vuodet yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen ovat lopullisesti kumonneet käsityksen, jonka mukaan henkilöstöjohtaminen olisi pehmoala. Henkilöstöön liittyvät päätökset kuuluvat kovimpiin organisaatioissa tehtäviin päätöksiin.

– Tutkijan kannalta on kiinnostavaa, että ala naisistuu samalla, kun tehtäväkenttä muuttuu maskuliinisemmaksi. Tämä kertoo ehkä siitä, että henkilöstötyön arvostus ei ole niin korkeaa kuin se voisi olla. Arvostuksessa on tosin valtavia eroja organisaatioiden välillä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Janne Tienari sanoo.

Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Henkilöstöjohtaminen Suomessa 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirja juhlistaa osaltaan tätä merkkipaalua. Kirja julkistettiin HENRYn järjestämässä Uudista ja Uudistu 2015 -tapahtumassa Wanhassa Satamassa tiistaina 24.11.2015.

Kirjatilaukset: http://shop.unigrafia.fi/ – hinta 32 euroa + toim.kulut

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:&²Ô²ú²õ±è;&²Ô²ú²õ±è;&²Ô²ú²õ±è;&²Ô²ú²õ±è;
KTM Seppo Mansukoski
toimituskunnan puheenjohtaja
p. 040 166 2414
seppo.mansukoski@gmail.com

KTT, professori emeritus Kari Lilja
Advisory Boardin puheenjohtaja
p. 040 353 8246
kari.lilja@aalto.fi

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ikääntyneitä asukkaita katsomassa kasvatuslaatikoita kirjaston edessä
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kestävä kaupunki on myös ikäystävällinen

Kaupunkien tulee ottaa ikääntyneet mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun nykyistä vahvemmin.
Aalto Startup Center x A Grid Demo Day 2026
Kampus, ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö Julkaistu:

Liity mukaan Demo Day 2026 -tapahtumaan A Gridissä

4. maaliskuuta kannattaa suunnata A Gridiin, sillä silloin järjestetään Aalto Startup Center x A Grid Demo Day.
Orcid
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ottaa käyttöön ORCID Researcher Connect -palvelun

Aalto-yliopisto on ottamassa käyttöön ORCIDin Researcher Connect -palvelun, joka helpottaa tiedonsiirtoa tutkijoiden ORCID-profiilien ja yliopiston tutkimustietojärjestelmän, ACRISin välillä.
Eden Telila kuvattuna laskettelurinteessä
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Opinnot Julkaistu:

Opiskelija Eden Telilan diplomityö kartutti Rambollin geoteknistä työkalupakkia

Eden Telila ratkaisi diplomityöllään Rambollia vaivanneen geotekniikan ongelman.