ʵ

Uutiset

Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö

Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.
Professori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni
Työelämäprofessori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni

Lähes 70-vuotias perheyritys otti ison harppauksen vastuullisuustyössään siirtymällä syksyn aikana valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita. Muutoksella on suora vaikutus yrityksen tuotteiden hiilijalanjälkeen. Saavutettu hiilijalanjäljen pienennys vaihtelee tuotekohtaisesti ollen suurimmillaan jopa 53 prosenttia. Siirtyminen täysin vähähiilisiin tuotteisiin on alalla harvinaista, sillä valtaosa betonialan yrityksistä tarjoaa vähähiilisiä tuotteita toistaiseksi vain optiona tavallisten tuotteiden rinnalla.

Muutoksen taustalla vastuullisuusohjelma ja LOIKKA-hanke

Lammi laati vuonna 2022 vastuullisuusohjelman, minkä myötä vastuullisuustyöstä on tullut yritykselle suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Hiilineutraali rakentaminen on yksi Lammin vastuullisuusohjelman neljästä painopistealueesta. Hiilineutraaliuden edistämiseksi, Lammi oli vuonna 2022–2024 mukana Aalto-yliopiston ja viiden betoniteollisuuden yrityksen yhteisessä LOIKKA-hankkeessa, missä keskityttiin ensisijaisesti masuunikuonan hyödyntämiseen betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

”Vuoden 2022 maaliskuussa käynnistyi kaksivuotinen Aalto-yliopiston ja viiden betoniteollisuuden yrityksen yhteinen LOIKKA-hanke, missä keskityttiin ensisijaisesti masuunikuonan hyödyntämiseen betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Masuunikuona on terästeollisuuden sivuvirta ja erittäin tehokas betonin seosaine, mitä voidaan käyttää betonin valmistuksessa suuriakin määriä. Siten masuunikuonalla voidaan myös vähentää merkittävästi betonin valmistuksen aiheuttamia päästöjä”, kertoo Aalto-yliopiston betonitekniikan työelämäprofessori Jouni Punkki.

Laadusta ei tingitä 

Lammin omassa CO2-Loikka-hankkeessa tutkittiin lopulta vuosien 2022–2024 aikana 6 erilaista seossementtityyppiä ja yhteensä 17 erilaista reseptiyhdistelmää. Kesällä 2024 saatiin valitulla vähähiilisellä sideaineyhdistelmällä täytettyä kaikki yrityksen tuotteilleen asettamansa vaatimukset. Mittatarkkuuden ja standardinmukaisten lujuustestien lisäksi yritys teetti uusilla tuotteillaan pitkäaikaiskestävyyteen liittyvät jäädytyssulatuskokeet, sekä M1-sisäilmapäästötestit. Saavutetut tulokset olivat lopulta niin hyviä, että yritys päätti vielä optimoida tuotteiden valmistusreseptejä ja pudottaa kokonaissideainemäärää. Tehdystä muutoksesta huolimatta lopullisilla resepteillä valmistetut tuotteet ovat testien perusteella aiempiin tuotteisiin verrattuna samalla tasolla – loppulujuuksien osalta jopa hieman aiempaa parempia. 

”Kun Lammilta oltiin minuun Loikka-hankkeen jälkeen yhteydessä ja kerrottiin, että yritys ei pelkästään tarjoa vähähiilisiä tuotteita optiona, vaan siirtyy tuotannossaan täysin vähähiilisiin tuotteisiin, olin positiivisesti yllättynyt. On hienoa, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle”, kertoo Jouni Punkki Lammin Betonin toteuttamasta vähähiilisyysmuutoksesta.

Lue Lammin Betonin tiedote kokonaisuudessaan yrityksen verkkosivuilta:

LOIKKA

Hankkeen tavoitteena on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt. Käytännössä tämä tarkoittaisi n. 0,6 Mtn vähennystä päästöihin vuositasolla Suomessa.

Lue lisää
Loikka-logo
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.