���ʵ���

Neljännen vuoden arkkitehtuurin opiskelija Kasper Fröjdö viettää maisteriopintojensa ensimmäistä kevätkulukautta Oslon arkkitehtuuri- ja designkorkeakoulussa AHO:ssa. Vaihto-opinnot antavat uutta perspektiiviä sekä opiskeluun että kansainvälisten verkostojen luomiseen, ja Norjassa voi myös käyttää ruotsia, joka on Fröjdön äidinkieli.

”Oma suomen kieleni ei ollut lukion jälkeen kovin vahva, ja Aalto valikoitui opiskelupaikaksi paitsi hyvän maineensa takia, myös siksi, että siellä oli ainakin teoriassa mahdollista opiskella myös ruotsiksi”, Fröjdö sanoo. 

Suomea kannattaa puhua rohkeasti

Käytännössä opinnot Otaniemessä hoituivat kuitenkin pelkästään suomeksi, vaikka tehtävät ja tentit saikin palauttaa myös joko ruotsiksi tai englanniksi. Ja Fröjdön aloittaessa opinnot syksyllä 2022 yli viidestäkymmenestä uudesta arkkitehtiopiskelijasta vain kolmen äidinkieli oli ruotsi. Tämä ei kuitenkaan ole haitannut sen paremmin opintoja kuin opiskelijaelämääkään. 

”Orientaatioviikolla löysin muita ruotsinkielisiä opiskelukavereita Aallon ruotsinkielisen opiskelijajärjestön Teknologföreningenin (TF) kautta, ja TF:n kautta on ollut hauska päästä myös harrastamaan ja pelaamaan golfia, jalkapalloa, salibändyä ja ultimatea.”

Myös suomenkielisiä opiskelukavereita on löytynyt, ja heidän ansiostaan Fröjdön suomen kielen taito on kehittynyt paljon.

”Iso kiitos kuuluu niille suomenkielisille opiskelukavereilleni, jotka ovat jaksaneet kuunnella aluksi aika hapuilevaa suomeani. Suomen puhumista ei kannata pelätä, sillä kielitaitoa on opiskeluaikana helppo vahvistaa ja työssä joutuu sitten kuitenkin suurella todennäköisyydellä puhumaan paljon suomea.”

Minecraft-pelaamista ja YouTube-videoita

Kasper Fröjdön lähipiirissä ei ole arkkitehteja, mutta kiinnostus ammattiin heräsi kiinnostavalla tavalla: Minecraft-pelin kautta.

”Minecraftissa pääsee suunnittelemaan ja rakentamaan rakennuksia ja kaupunkeja. Siitä sain idean opiskella arkkitehdiksi.”

Kun kiinnostava ala oli selvillä, Fröjdö lähti määrätietoisesti kehittämään pääsykokeissa tarvittavia taitoja. 

”Lukion toiselta luokalta saakka piirsin käytännössä päivittäin. Katsoin YouTube-videoista, miten arkkitehdit työskentelivät, ja otin heistä mallia. Yritin kuitenkin samalla pitää mielessä, että piirrostöissäni pitää olla jokin ajatus takana, sillä vaikka hakijan pitää osata piirtää hyvin, arkkitehtilinjalle ei haeta taiteilijoita”, hän sanoo.

Opiskelupaikka irtosi heti ensi yrittämällä, vaikka usein pääsy arkkitehtiopintoihin vaatii useamman yrityksen. Fröjdö kehottaakin harjoittelemaan ja yrittämään sitkeästi uudestaan, mikäli ensimmäisellä kerralla ei onnista. 

”Tärkeintä on se, miten ennakko- ja pääsykoetehtävät sujuvat, joten niihin valmistautumiseen kannattaa panostaa.”

Luentoja, harjoitustöitä ja opintomatka ulkomaille

Otaniemessä opiskelupäivän sisältö vaihtelee, mutta kandiopintojen aikana siihen sisältyi useimmiten luento joko aamu- tai iltapäivällä. Luentojen lisäksi opinnot koostuivat erilaisista projektitöistä ja harjoitustehtävistä, joita arkkitehtiopiskelijat tekevät usein yhdessä heille kampuksella varatuissa tiloissa. 

Kandidaattiopintojen aikana Fröjdö on ehtinyt tehdä kesätöitä kahdessa omaan alaan liittyvässä työpaikassa. Arkkitehtitoimistossa hän pääsi näkemään läheltä, miten kyseinen työyhteisö toimii. Pienessä suunnittelutoimistossa hän pääsi jo tekemään suunnittelupiirustuksia ja piirtämään venevajaa.

Kasper Fröjdön tähän mennessä mieliinpainuvin opiskeluajan muisto liittyy opiskelijoiden ja professorien yhdessä tekemään viikon mittaiseen Portugalin matkaan.

”Matkustimme bussilla Portugalin halki ja tutustuimme moniin arkkitehtuuriltaan upeisiin kohteisiin. Meillä oli tosi hauskaa yhdessä!”  

Kansainvälisyys kiinnostaa

Oslossa opiskelu on erilaista: luentoja on vähemmän ja kurssit ovat laajempia. 

”Minulla on kevään aikana vain kaksi kurssia: yksi jättisuuri 24:n opintopisteen kurssi, jonka aikana opimme parametrista suunnittelua eli suunnittelua ohjelmoinnin avulla, ja toinen kuuden opintopisteen kurssi”, Fröjdö kertoo. 

”AHO on myös paljon Aaltoa pienempi korkeakoulu, joten tapahtumia on vähemmän. Torstaisin kampuksella järjestettävässä opiskelijapubissa olen kyllä käynyt.” 

Maisteriopinnot on suunniteltu kaksivuotisiksi, mutta Fröjdö hankkisi mielellään enemmän työkokemusta jo ennen valmistumista. 

”Vaihto-opiskelun jatkoksi olisi kiva löytää kansainvälinen harjoittelu- tai työpaikka, jonka kautta saisin lisää arvokasta työkokemusta ja olisin sitten valmistuttuani valmiimpi työmarkkinoille.”

Mikäli tilaisuus tarjoutuu, kansainvälinen työ kiinnostaa Fröjdöä myös valmistumisen jälkeen. 

”Jos minulle olisi valmistumisen jälkeen tarjolla tavanomainen työpaikka Suomessa ja ulkomailla, valitsisin Suomen. Mutta jos tarjolla olisi tavanomainen työpaikka Suomessa ja superkiinnostava työpaikka ulkomailla, valitsisin työn ulkomailla.”

Arkkitehdiksi haluaville Kasper Fröjdön neuvo on sinnikäs valmistautuminen.

”Kannattaa harjoitella ahkerasti, eikä pidä lannistua, vaikkei opiskelupaikka irtoaisi ensi yrittämällä. Olin itsekin suunnitellut hakevani useamman kerran sekä ennen varusmiespalvelusta että sen jälkeen, ja myös kakkosvaihtoehtoni rinnalla.”

Ja jos opiskelupaikka irtoaa, erityisesti asunnon haussa kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

”Hain itse HOASilta yksiötä liian myöhään, ja jouduin nukkumaan ensimmäiset kaksi kuukautta isoveljeni lattialla. Soluasunnon sain sitten aika nopeasti, ja nyt asun vuokralla perhetuttujen asunnossa. Asunnon hankinnassa kannattaakin hyödyntää kaikki keinot ja verkostot hyvissä ajoin.”