���ʵ���

”Peligenrein luonnehdittuna Meliora on toiminta- ja strategiapeli. Pelaaja seikkailee kolmiulotteisessa ympäristössä ja pyrkii vapauttamaan maailman sitä riivaavista olennoista, joiden syvemmän olemuksen ymmärtäminen on pelin tarinan keskeisin kysymys”, kertoo peliä kehittävän tutkimusryhmän johtaja, Aalto-yliopiston professori Matias Palva.

Tutkijat Palvan johdolla kehittävät digitaalista, pelimuotoista hoitomuotoa masennukseen. Heidän tavoitteenaan on, että mielenterveyden hoitoa voidaan sekä tehostaa että saada se saavuttamaan tulevaisuudessa yhä useamman hoitoa tarvitsevan. Aikaisemmassa uutisessa on kerrottu hankkeen saamasta rahoituksesta.

Mielenterveys on hyvinvoinnin kulmakiviä, joka tällä hetkellä monista syistä horjuu: esimerkiksi korkeakouluopiskelijoista yli kolmasosa tuo esille merkittävää masennusoireilua ja psyykkistä kuormittuneisuutta. Vaikka mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä, monet eivät kuitenkaan hae apua, tai he joutuvat usein odottamaan hoitoa pitkiäkin aikoja.

”Ihmisiä on hyvin monenlaisia, eikä ole oletettavaa, että kaikki hyötyisivät vain tietynlaisesta hoidosta. Tarvitsemme monia eri hoitomuotoja kattamaan ihmisten erilaiset tarpeet ja toiveet.Pelit haastavat uniikilla tavalla ajatteluamme, tarjoavat onnistumisen kokemuksia, ja yhteisöllisyyden tunnetta” ”, kuvaa väitöskirjatutkija ja psykologi Lauri Lukka.

Masennukseen liittyy kokemuksellisesti usein alakuloisuutta, mutta kuten moniin muihinkin mielenterveyden häiriöihin, masennukseen liittyy myös alenemaa kognitiivisissa eli tiedonkäsittelytoiminnoissa. Masennuksesta kärsivien ihmisten voi olla vaikea muistaa asioita ja ylläpitää tarkkaavaisuuttaan tietyssä asiassa. Tällä hetkellä masennuksen tyypillisimmät hoitomuodot, psykososiaaliset terapiat ja lääkehoito, eivät suoraan keskity kognitiivisten toimintojen palauttamiseen.

Kohti ongelman ratkaisua

Digitaaliset pelit keskittyvät ongelmanratkaisuun. Pelaajat joutuvat navigoimaan haastavissa kolmiulotteisissa ympäristöissä usein aikapaineen alla, ratkaisemaan joustavasti muuttuvia pulmia, ja tekemään yhteistyötä muiden pelaajien kanssa.

”On tärkeää kehittää pelejä, jotka on erityisesti tarkoitettu mielenterveyden hoitoon. Tällöin pelit eivät ole viihdettä, vaan ne ovat terveydenhuoltoon tarkoitettu laite, ja niitä arvioidaan sen mukaisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pelin vaikutus tulee olla kliinisesti todistettu, eikä se saa vaarantaa potilaan turvallisuutta”, sanoo Palva.

Pelistä toivotaan sekä lääkinnällistä että viihteellistä. Inspiraationa ovat toimineet mielenterveysteemoihin keskittyneet viihdepelit.

”Mielenterveyden ja pelaamisen välillä on monimutkainen suhde, jossa pelaaminen voi olla sekä hyödyllistä ja rakentavaa, toisaalta haitallista ja addiktoivaa. Pelaaminen voidaan nähdä haitallisena silloin, kun pelaaja käyttää sitä välttelykäyttäytymisenä: pelaamiseen paetaan arjen ongelmia ja pahimmillaan pelaamisesta tulee tällöin riippuvuus, joka ruokkii itseään. Asiat jäävät hoitamatta, kynnys niiden ratkaisuun nousee, ja pelaaminen alkaa tuntua yhä houkuttelevammalta. Ajan saatossa tästä toimintamallista tulee ongelma. On tärkeää huomata, että jotkin pelit voivat olla myös luonteeltaan sellaisia, että ne ruokkivat haitallisia pelaamistapoja. Samaan aikaan on pelejä, jotka ilahduttavat, inspiroivat, ja vahvistavat meitä — me pyrimme myötävaikuttamaan niiden kehitykseen.”, kuvaa Lukka.